Muuttuviin osaamistarpeisiin etsitään ratkaisuja kansainvälisellä yhteistyöllä

Maailma, työelämä ja osaamisen tarpeet muuttuvat. Futuristi, keksijä, tietokirjailija Perttu Pölönen ja opetusneuvos Hanna Autere kertovat, miten muutokseen voidaan varautua.

Taitaja2023 Espoo -tapahtumassa kilpaillaan ammattitaidon suomenmestaruuksista, mutta tapahtuma on myös kansainvälisen yhteistyön areena. Koko tapahtuman ajan kestävä European Training and Cooperation Activities (TCA) Erasmus+ Seminar kokoaa yhteen seminaarivieraita yli 20 maasta, tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Ukrainasta.

Opetusneuvos Hanna Autere Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksiköstä tietää, mikä kansainvälisiä vieraita vetää Suomeen ja Taitaja-tapahtumaan. Autere on toiminut pitkään yhteyshenkilönä Taitajan taustaorganisaation Skills Finlandin ja Opetushallituksen välillä, joten hän on nähnyt, että ammattitaitokilpailujen ympärille rakentuva tapahtuma on toimiva kansainvälisen yhteistyön foorumi.

– Maailma, työelämä ja osaamisen tarpeet muuttuvat. Ammatillisen koulutuksen kysymysten parissa työskenteleviä yhdistää kaikkialla sama huoli siitä, miten pysytään mukana tässä muutoksessa. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa tiedonvaihdon siitä, miten osaamistarpeet muuttuvat ja millaisia ratkaisuja eri maissa on kehitetty, Autere kertoo.

Autere on huomannut, että kansainvälisiä vieraita vetää Suomeen myös käsitys suomalaisen koulutuksen hyvästä tasosta.

Vaikka maailmalla suomalaisen koulutuksen laatua arvostetaan, kotimaassa siinä nähdään myös kehittämisen varaa. Tätä Autere pitää positiivisena asiana. – Koskaan emme ole valmiita. Työtä ja yhteistyötä tarvitaan edelleen, hän sanoo ja painottaa, että Suomessa ei olisi pystytty kehittämään nykyisenlaista ammatillisen koulutuksen järjestelmää umpiossa. – Ilman kansainvälistä yhteistyötä se ei kerta kaikkiaan olisi ollut mahdollista.

Suomalaisen ammatillisen koulutuksen joustavuus kiinnostaa maailmalla

Hanna Autere on huomannut, että Suomen ammatillisessa koulutuksessa kiinnostaa ennen kaikkea osaamisperusteinen malli, jonka ansiosta osaksi tutkintoa tunnustetaan myös muualla kuin oppilaitoksessa hankittua osaamista. – Ideana on, että koulutuksen kautta voi hankkia vain juuri sen osaamisen, jonka tarvitsee, hän kiteyttää.

Autere nostaa suomalaisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteinä esiin myös sen, että jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan juuri omia tarpeita vastaava opintopolku. Lisäksi merkittävää on, että osaamista on mahdollista hankkia joustavasti monen ikäisenä ja erilaisissa elämänvaiheissa. – Meillä ei ole pakko suorittaa kokonaista tutkintoa. Sen sijaan voi opiskella esimerkiksi yksittäisiä tutkinnon osia. Suomalaisen mallin joustavuus onkin yksi niistä asioista, jotka kiinnostavat maailmalla.

Ammatillisen koulutuksen lähtökohtana on, että koulutus tarjoaa opiskelijoille osaamista, joka vastaa työelämän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. – Muuttuvassa maailmassa korostuvat ennakoinnin merkitys ja se, että yksilöillä on välineet ja mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen läpi työuran, Autere kiteyttää.

Perttu Pölönen muistuttaa aloittelijaksi asettumisen tärkeydestä

Opetushallinnon tuottamat raamit luovat jatkuvan oppimisen edellytykset, joilla vastataan maailman ja työn vauhdilla tapahtuvaan muutokseen. Lisäksi muutos vaatii jokaiselta yksilöltä sopivaa asennoitumista oppimista kohtaan.

Kansainvälisen seminaarin keynote-puheenvuoron pitää 9.5. futuristi, keksijä, tietokirjailija Perttu Pölönen. Pölönen nimeää yhdeksi aivan erityiseksi tulevaisuuden työelämätaidoksi kyvyn asettua aloittelijan rooliin.

Hän on huomannut, että vaikka oppilaan rooliin menemisen pitäisi olla myönteinen asia, se ei aina käy kivutta. – Asiantuntijan voi olla vaikeaa paljastaa, että ei osaa kaikkea. Tittelit ja positiot on jo saavutettu, eikä niitä haluaisi heittää pois. On turvallisempaa tehdä sitä minkä osaa, ja aikuisena jää helposti tekemään niitä asioita, joissa on jo hyvä, Pölönen kuvailee. – Fakta kuitenkin on se, että maailma muuttuu, ja muutos pakottaa meidät uusiin tilanteisiin. Jos pystyy asettumaan aloittelijan asemaan, on paremmat mahdollisuudet sopeutua muutokseen.

Niitä, joista aloittelijaksi asettuminen tuntuu kivuliaalta Pölönen kannustaa eläytymään siihen, kuinka hienolta tuntui lapsena, kun kaikki oli vielä uutta. – Ei ole väärin olla aloittelija. Päinvastoin, se on tila, jota kannattaa tavoitella aikuisenakin, hän sanoo. Pölönen muistuttaa, että aloittelijaksi ryhtyessä asiantuntijuuteen liittyvän raskauden saa vaihtaa aloittelijan keveyteen. – Saa ja uskaltaa kerrankin kysyä hölmöjä kysymyksiä ja katsoa asioita tuorein silmin.

Pölönen kannustaa konkareita ryhtymään aloittelijoiksi, koska on huomattavasti vahingollisempaa tehdä asiat varman päälle ja virheettä kuin mokata uutta kokeillessaan. Lisäksi hän huomauttaa, että joidenkin tutkimusten mukaan aloittelijat itse asiassa tekevät vähemmän virheitä. – Heidän on annettava parastaan, koska vääränlaista varmuutta tai urautumista ei ole vielä tapahtunut. Aloittelijalla voi olla jopa etulyöntiasema.

Pölönen motivoi paitsi yksilöitä myös Suomea laajemminkin asennoitumaan ja asettumaan aloittelijan rooliin. – Ei ole kannattavaa nojata liikaa siihen, mitä meillä on ollut, koska silloin on vaarana, että meistä tulee saavutettujen etujen museo, hän herättelee. Hän pitääkin yhteistyötä, uteliaisuutta ja muilta oppimista ensiarvoisen tärkeinä tulevaisuuden taitoina.

Toinen puolikas maailman väestöstä on vasta astumassa työelämään – ja internetiin

Perttu Pölönen nostaa esiin muutaman työelämää suuresti muuttavan kysymyksen. Ensimmäinen niistä on teknologian kehitys. – Teknologian kehitys pakottaa meidät ihmiset jalostumaan ja sivistymään. Tämän kehityksen myötä inhimillisyys korostuu työelämässäkin, sillä ihmisinä pystymme edelleen tuottamaan jotakin sellaista, mihin teknologia ei pysty. Google ei katso silmiin eikä kosketa olalle, joten mieti, mitä sellaista sinulta saa, mitä ChatGPT:ltä tai Googlelta ei saa.

Tulevaisuudessa työelämää muuttaa myös se, miten korkeapalkka- ja matalapalkkatyöt eriytyvät ja keikkatyöläisyys ja mikroyrittäjyys lisääntyvät. – Tulevaisuuden työelämä on aiempaa polarisoituneempaa.

Yhtenä työelämää suuresti muuttavana asiana Pölönen nostaa esiin demografiset seikat. – Meillä Suomessa väestö vanhenee, joten saatamme unohtaa sen, että iso osa maailman väestöstä on niin nuorta, että on vasta tulossa työelämään.

Lisäksi vasta puolet maailman väestöstä on internetissä. – Toinen puoli on siis vasta tulossa kilpailemaan työstä, tarjoamaan osaamistaan nopeammin ja halvemmalla. Tämä kaikki tulee muuttamaan tilannetta työmarkkinoilla, hän sanoo ja huomauttaa, että muutos lisää myös kansainvälisyysosaamisen tarvetta.  – Jatkossa työtä ja yhteistyötä tehdään aiempaa useammin erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

Teknologia ja työn tekemisen tavat ja muodot kehittyvät huimaavaa vauhtia, mutta Pölösen mukaan niiden ennustaminen on silti helpompaa kuin ihmisen ennustaminen. – Emme tiedä, millaisia huolia meillä ihmisinä tulee olemaan. Huomionarvoista on kuitenkin se, että WHO:n ennusteen mukaan mielenterveyden kysymykset tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden työelämään suuresti.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Taitaja2023 Aftermovie on julkaistu – kiitämme upeasta vuodesta ja käännämme katseet seuraaviin kisoihin

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestettiin 8.–11.5.2023 Tapiolan urheilupuistossa. Tapahtuman […]

Taitaja2023-kilpailun tulokset

Täydelliset Taitaja SM-lajien tulokset ovat liitteenä tiedotteen lopussa. Taitaja9-kilpailun tulokset […]

Taitajien Taitajaksi valittu Viljami Turve: En ole koskaan voittanut mitään, joten tuntuu hienolta – ja oudolta

Taitaja-kilpailujen ja ammatillisen koulutuksen lähettilääksi valittiin putkiasennuksen kultamitalisti, Tampereen seudun […]