Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestettiin 8.–11.5.2023 Tapiolan urheilupuistossa. Tapahtuman päävastuullisena järjestäjänä toimi Omnia. Tapahtuma keräsi suuryleisön, yhteensä 85 000 ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen äärelle. Suuri kiitos kaikille tapahtuman vieraille!

Tapahtuman järjestelyissä oli mukana 1700 opiskelijaa Omniasta erilaisissa työtehtävissä ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana. Omnian henkilökuntaa osallistui tapahtumajärjestelyihin satoja. Lisäksi mukana oli lukuisia Ammattiopisto Liven opiskelijoita ja henkilökuntaa. Tapahtuma oli upea näyte siitä, mitä ammattiosaamisella ja yhteistyöllä saadaan aikaan.

Taitaja2023-kilpailussa oli kilpailemassa 378 osaajaa Suomesta sekä 20 kansainvälistä kilpailijaa. Lajeja oli yhteensä 50. Yhteistyöyrityksiä ja -organisaatioita oli mukana 400.

On aika kiittää ja kääntää katseet seuraaviin kilpailuihin Kuopioon. Taitaja2024 järjestetään Kuopiossa 20.–23.5.2024.

Taitaja2023 tunnelmiin voit palata vielä Omnian opiskelijoiden ja opettajien tuottamien Aftermovien ja TaitajaTV:n (YouTube) lähetyksiä kautta.

Lämmin kiitos kaikille Taitaja2023 matkalla mukana olleille!

Taitaja2023 pähkinänkuoressa:

• 50 lajia ja näytöslajia,
• 378 kilpailijaa ja 20 kansainvälistä kilpailijaa,
• 400 yritys- ja organisaatiokumppania,
• 1700 opiskelijaa mukana järjestelyissä ja
• 85 000 tapahtumavierasta.

Täydelliset Taitaja SM-lajien tulokset ovat liitteenä tiedotteen lopussa. Taitaja9-kilpailun tulokset näet laji-sivulta. Kuvia kilpailijoista löytyy Skills Finlandin kuvapankista (skillsfinland.kuvat.fi) ja Omnian mediapankista (mediapankki.omnia.fi). Katso palkintojenjaon tallenne (YouTube).

Yläkoululaisille järjestetyn oman taitokilpailun Taitaja9 voittajaksi selviytyi Ryhmä Muukkonen Joensuun lyseon peruskoulusta.

Kilpailujen päättäjäistilaisuudessa jaettiin myös seuraavat Taitajan erityispalkinnot: Kestävän kehityksen Taitaja-palkinnon nappasi itselleen Asiakaspalvelu ja myynti -laji, Yrittäjyyden Taitaja-palkinnon sai Kokki -laji ja Työturvallisuuden Taitaja-palkinnon sai Puuseppä -laji.

Vuoden Skills -toimijaksi palkittiin Ammatillisten erityisoppilaitosten Ameo-verkosto.

Katso lajikohtaiset tulokset alta tai Lajit-sivulta.

Taitaja-kilpailujen ja ammatillisen koulutuksen lähettilääksi valittiin putkiasennuksen kultamitalisti, Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa opiskeleva Viljami Turve.

Taitajien Taitajaksi valitaan vuosittain kultamitalisti, joka on kilpailun aikana osoittanut olevansa ylpeä omasta osaamisestaan ja ammatistaan sekä ammatillisesta koulutuksesta.

Heti valinnasta kuultuaan Viljami Turve oli ennen kaikkea hämmentynyt. – Ei siinä auttanut muu kuin lähteä lavalle käppäilemään ja katsomaan, mitä siellä tapahtuu. En ole koskaan elämäni aikana voittanut mitään, en edes arpajaisissa, joten fiilikset ovat oudot ja hienot, hän kuvailee.

Taitajien Taitaja edustaa vuoden ajan

Taitaja-kilpailun jury on valinnut kilpailijoiden joukosta Taitajien Taitajan vuosittain vuodesta 2002 lähtien. Valittu henkilö toimii Taitaja-kilpailujen ja ammatillisen koulutuksen edustajana aina seuraavan vuoden Taitaja-kilpailuihin saakka. Viljami Turve edustaa siis Taitaja-kilpailuja ja ammatillista koulutusta Taitaja2024 Kuopio -tapahtumaan saakka.

– Tuntuu hurjalta olla esikuva, mutta se on myös tosi hieno juttu, voittaja kertoo. Hänestä on hienoa, että saa kannustaa muita nuoria ammatilliseen koulutukseen.

Tuoretta Taitajien Taitajaa pääsee seuraamaan myös TV:n välityksellä, sillä Turve on mukana Nelosen kanavilla touko–heinäkuussa näytettävässä Amispäiväkirjat-sarjassa (nelonen.fi), jossa seurataan seitsemän ammatillisessa koulutuksessa opiskelevan nuoren elämää.

Lukiosta ammatillisiin opintoihin

Turve ehti opiskella kaksi vuotta lukiossa ennen kuin päätti suunnata ammatilliseen koulutukseen. – Olen tykännyt amiksessa siitä, että opinnoissa saa keskittyä kunnolla yhteen asiaan. Siinä mielessä opetus on tosi erilaista kuin lukiossa, missä opiskellaan useampia aineita. Amiksessa saa paljon oppia juuri siitä mitä tykkää tehdä, hän kertoo.

Putkiasennuksesta hän kiinnostui, koska työ vaikutti mukavan teknilliseltä, ja koska putkiasennusta saa tehdä käsillään ilman että välissä on esimerkiksi tietokonetta. Turve arvostaa ammatissa myös sitä, että oman työn tulokset ovat heti nähtävillä. – Voi katsoa työnsä jälkeä ja todeta, että tämä on minun tekemä, hän kuvailee.

Rankka, mutta palkitseva finaaliviikko

Turve kuvailee Taitaja-finaaliviikkoa mukavaksi kokemukseksi, mutta myös rankaksi. – Työpäivät olivat pitkiä, mutta samalla piti pysyä koko ajan tarkkana, tehdä hommat ihan viimeisen päälle. Omanlaisensa paine tuli myös siitä, että paikalla oli niin paljon porukkaa ja hälinää, hän kertoo. – Mutta kyllä se oli sen arvoista!

Hän suosittelee paitsi kilpailemista myös Taitaja-tapahtumassa vierailemista kaikille, koska Taitajassa saa hyvin konkreettisen käsityksen kymmenistä ammateista. – Oli hienoa kulkea siellä ja katsoa, mitä kaikkea eri alojen opiskelijat olivat tehneet omilla käsillään.

Palkintona täyssähköinen Volvo

On jo perinne, että Taitajien Taitaja palkitaan autolla. Tänä vuonna Volvo-verkosto on ollut vahvasti mukana Taitajassa, ja Turve saakin vuodeksi käyttöönsä täyssähköisen C40-mallin Volvon.

Tapahtuman päättäjäisissä Volvo Car Finlandin teknisen palvelun johtaja Jaana Kuivalainen toivotti voittajan tervetulleeksi Volvo-perheeseen. Voittajan hymy oli herkässä kun hän kuuli, että täyssähköisellä Volvolla pystyy ajamaan jopa 500 kilometrin matkoja kertalatauksella. Matka Omnian Espoossa järjestämästä tapahtumasta Tampereelle ei siis ole autolle homma eikä mikään

Live-säätiön toimitusjohtajan Marja Pajulahden mukaan noin joka kahdeksas nuori tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea. Tuen tarpeen kasvaessa kasvaa myös TaitajaPLUS-kilpailun merkitys.

Tänä vuonna Taitajassa kilpailtiin peräti viidessä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden TaitajaPLUS-lajissa.

Kun Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniasta pari vuotta sitten pyydettiin Ammattiopisto Liveä (livesaatio.fi) mukaan järjestämään TaitajaPLUS-lajeja, Livessä tartuttiin heti toimeen. Ammattiopistolla oli jo entuudestaan kokemusta lajien toteutuksesta, koska se oli vuonna 2015 mukana järjestämisessä. – Halusimme ehdottomasti olla mukana mahdollistamassa lajeja myös niille, jotka tarvitsevat opiskelussaan vaativampaa tukea, jotta myös he pääsevät näyttämään osaamistaan vastaavalla tavalla kuin muutkin Taitaja-kisaajat, Live-säätiön toimitusjohtaja Marja Pajulahti kertoo.

Pajulahden mukaan Suomessa noin joka kahdeksas nuori tarvitsee tänä päivänä erityistä tukea. – Tämä tarkoittaa myös sitä, että PLUS-lajien merkitys kasvaa edelleen kilpailutoiminnassa. Lajivalintaa voisi mielestäni vielä lisätä ja monipuolistaakin.

TaitajaPLUS-kilpailu kasvattaa kohti ammattilaisuutta

Pajulahti kuvailee ammattitaitokilpailuja erinomaiseksi mahdollisuudeksi näyttää osaamista tuomareille ja yleisölle, mutta samalla myös suomalaiselle työelämälle. – TaitajaPLUS-kilpailut muistuttavat toivottavasti suomalaista yrityselämää ja koko yhteiskuntaa siitä, että meillä Suomessa on valtava määrä ammatillista osaamista. Toivon, että myös ammatillisen koulutuksen arvostus nousee, kun tapahtumassa pääsee itse näkemään ammattilaisten osaamista.

Pajulahti kuvailee kilpailukokemusta matkaksi, jonka aikana moni kokee kasvavansa kohti ammattilaisuutta omalla polullaan. Hän on kuullut, kuinka TaitajaPLUS-lajeihin osallistuneet ovat kuvailleet oppineensa paljon niin kilpailuun valmistautuessaan kuin itse kilpailutapahtuman aikana. – Myös heidän itseluottamuksensa ja taitonsa näyttää osaamistaan ovat kehittyneet. Lisäksi he löytävät tapahtumista uusia kavereita.

Pajulahti uskoo, että työnantajat arvostavat CV-merkintää TaitajaPLUS-kilpailuun osallistumisesta. – Kisat ovat paikka näyttää osaamista ja ilman muuta se on osoitus myös omasta aktiivisuudesta kehittyä.

TaitajaPLUS kasvattaa myös henkilöstön osaamista ja verkostoja

Marja Pajulahti näkee TaitajanPLUS-kilpailuun osallistumisen arvokkaana myös henkilöstön kehittämisen näkökulmasta.

– Kilpailutapahtumat tarjoavat henkilöstölle mahdollisuuksia näyttää osaamistaan, oppia itse uutta ja verkostoitua kollegoiden ja yrityskumppaneiden kanssa. Tapahtuman rakentamisessa myös kertyy sellaista osaamista, jota muuten ei saa. Lisäksi monet kuvaavat tätä projektiksi, josta jää pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja jopa ystäviä.

Työelämälähtöisyyttä kilpailuissa ja opinnoissa

Pajulahti kertoo, että TaitajaPLUS-kilpailun lajien toteutuksessa pyritään työelämälähtöisyyteen. – Kisoissa on myös mukana yrityksiä, ja yrityskumppanit ovatkin erittäin tärkeitä kisojen mahdollistajia.

Ammatillisten opintojen työelämälähtöisyydestä huolimatta monet työnantajat empivät erityisen tuen osaajien palkkaamista. Pajulahti pitää yhtenä syynä tilanteeseen sitä, että kaikki työnantajat eivät tunne erimerkiksi palkkatuen mahdollisuuksia. Hän rohkaisee työnantajia seuraamaan muiden yritysten kokemuksia ja esimerkkejä erityisen tuen osaajien palkkaamisesta sekä kääntymään Live-säätiön asiantuntijoiden (https://www.livesaatio.fi) puoleen. – Meillä on näistä tilanteista paljon osaamista ja jaamme tietoa mielellämme työnantajille.

Hän muistuttaa, että monimuotoinen työyhteisö on rikkaus, joka lisää innovatiivisuutta ja sitä kautta tutkitusti myös tuloksia. – Lisäksi monet erityistä tukea alkuun tarvitsevat ovat erittäin sitoutuneita työntekijöitä ja usein työyhteisön vuorovaikutusta parantavia henkilöitä.

Lue myös AMKE ry:n hallituksen jäsenen ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kuntayhtymän johtajan Tuula Antolan ja Live-säätiön toimitusjohtajan Marja Pajulahden blogikirjoitus ”Täsmäosaamista työelämään – kaikkien työikäisten ja -kuntoisten panosta tarvitaan”.

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestettiin 8.–11.5.2023 Tapiolan urheilupuistossa. Osa lajeista kilpailtiin Omnian Suomenojan toimipaikassa, Salpauksessa Lahdessa, Keudassa Järvenpäässä ja Stadin AO:ssa Helsingissä. Tapahtuma keräsi suuryleisön, yhteensä 85 000 ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen äärelle. Suuri kiitos kaikille tapahtuman vieraille!

Kolme päivää kestänyt suurtapahtuma piti sisällään:

• 50 lajia ja näytöslajia,
• 378 kilpailijaa ja 20 kansainvälistä kilpailijaa,
• 400 yritys- ja organisaatiokumppania,
• 1700 opiskelijaa mukana järjestelyissä ja
• 85 000 tapahtumavierasta.

Tulokset

Täydelliset Taitaja SM-lajien tulokset ovat liitteenä tiedotteen lopussa. Taitaja9-kilpailun tulokset löytyvä alta. Kuvia kilpailijoista löytyy Skills Finlandin kuvapankista (skillsfinland.kuvat.fi) ja Omnian mediapankista (mediapankki.omnia.fi). Katso palkintojenjaon tallenne (YouTube).

Yläkoululaisille järjestetyn oman taitokilpailun Taitaja9 voittajaksi selviytyi Ryhmä Muukkonen Joensuun lyseon peruskoulusta.

Kilpailujen päättäjäistilaisuudessa jaettiin myös seuraavat Taitajan erityispalkinnot: Kestävän kehityksen Taitaja-palkinnon nappasi itselleen Asiakaspalvelu ja myynti -laji, Yrittäjyyden Taitaja-palkinnon sai Kokki -laji ja Työturvallisuuden Taitaja-palkinnon sai Puuseppä -laji.

Vuoden Skills -toimijaksi palkittiin Ammatillisten erityisoppilaitosten Ameo-verkosto.

Lisätietoja

Kilpailupäällikkö
Päivi Vuorihuhta
paivi.vuorihuhta@omnia.fi 
046 851 5038 

Kilpailujohtaja
Thomas Vasenius
thomas.vasenius@omnia.fi
043 824 4169

Markkinointi- ja viestintäasiantuntija
Carita Tähtinen
carita.tahtinen@omnia.fi
040 126 7451

Opetus- ja kulttuuriministeriön Petri Lempinen, Perho Liiketalousopiston Juha Ojajärvi ja Skills Finlandin Maria Ekroth kertovat, millä tavalla Taitaja-tapahtuma auttaa ratkaisemaan osaajapulaa.

Taitaja-tapahtuman avulla pyritään kasvattamaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa, jotta suomalainen työelämä saisi käyttöönsä osaavia työntekijöitä. Koulutuksen laatu ja vetovoima karttuvatkin Taitajassa monen mekanismin kautta.

– Ammattitaitokilpailuissa kilpailijat kehittävät osaamistaan ja kehittyvät omaan huippuunsa. He vievät osaamisensa mukanaan työelämään ja kehittävät sitä kautta alaansa, Skills Finlandin toiminnanjohtaja Maria Ekroth konkretisoi.

Perho Liiketalousopisto lähettää Taitajaan kilpailijoita kaikilta koulutusaloiltaan, ja oppilaitoksen ylin johto on antanut kilpailutoiminnalle vankan tukensa. Rehtori, toimitusjohtaja Juha Ojajärvi on huomannut, että Taitaja-kilpailussa menestyneet osaajat kiinnostavat yrityksiä. – Työnantajat arvostavat sitä, että CV:ssä on merkintä Taitajaan osallistumisesta, hän kertoo. Yritykset tekevät rekrytointia myös paikan päällä tapahtumassa tarjoamalla kilpailussa menestyneille nuorille työpaikkoja.

Taitaja-tapahtuma kokoaa verkoston, joka yhdessä ratkoo osaajapulaa

Taitaja rakentuu valtavan verkoston yhteisenä ponnistuksena, ja tapahtumassa sadat ammatilliset opettajat ja yritysten edustajat pääsevät tekemään yhteistyötä. Taitaja palveleekin osaajapulan ratkaisemisen välineenä myös, koska se toimii tiedon jakamisen foorumina. – Kaikki oppivat toisiltaan ja vievät kertyneen osaamisen omille työpaikoilleen. Opettajat vievät oppimaansa tietenkin myös omille opiskelijoilleen. Tämä kaikki kehittää aloja ja osaamista, Maria Ekroth kertoo.

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö Taitajassa on luontevaa jo siksikin, että myös ammatillinen koulutus järjestetään yhdessä työelämän kanssa. – Opintoihin sisältyy oppimista käytännön työtehtävissä työpaikoilla ja yrityksissä. Työpaikkojen edustajat osallistuvat myös näyttöjen eli opiskelijan osaamisen arviointiin, opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen konkretisoi.

Lempinen pitää osaajapulan ratkaisemisen kannalta merkittävänä paitsi koulutuksen ja työelämän yhteistyötä myös ammattitaitokilpailutoiminnan ympärille rakentunutta ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja opettajien verkostoa. – Verkosto mahdollistaa vertaisoppimista ja siten tukee koulutuksen jatkuvaa kehittämistä.

Juha Ojajärvi näkee Taitajan myös erinomaisena areenana eri toimialojen väliselle vuoropuhelulle. – Joka alalla ei tarvitse keksiä samaa asiaa uudestaan, kun ajatukset liikkuvat alojen välillä, Ojajärvi kiteyttää.

Tietäjät tietävät, millaista ammatillinen koulutus tosiasiassa on

Maria Ekroth kertoo, että selvitysten mukaan opiskelijat itse ovat tyytyväisiä ammatilliseen koulutukseen, mutta koulutuksen vetovoima ei yllä samalle tasolle. Syyksi tähän Ekroth kertoo ennen kaikkea sen, että monella on väärä mielikuva ammatillisesta koulutuksesta ja ammattialoista.

– Esimerkiksi moni työ, joka aiemmin vaati fyysistä voimaa, on teknologian kehityksen myötä muuttunut kevyeksi. Mielikuvat voivat siis olla vanhentuneitakin. – Taitajan avulla haluamme saada mielikuvan ammatillisesta koulutuksesta vastaamaan opiskelijoiden hyviä kokemuksia. Ajatuksena on, että tätä kautta ihmiset löytäisivät paremmin ammatillisen koulutuksen pariin.

Taitajassa vieraillessa kaikkoaa nopeasti käsitys siitä, että kädentaitoa vaativat ammatit olisivat teknologian kehityksen myötä katoamassa. – Työnantajien viesti on se, että ammattiosaajia tarvitaan. Vaikka monissa ammateissa käytetään apuna kehittynyttä teknologiaa, nämä ovat aloja, joilla ihmistä tarvitaan edelleen, Ekroth kertoo.

Nuorten tapahtumasta voivat ammentaa muutkin kuin nuoret

Taitaja-tapahtuman ydinkohderyhmää ovat kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset, jotka miettivät, mitä suuntaisivat opiskelemaan peruskoulun jälkeen. – Olisi arvokasta, että jokainen peruskoulunsa päättävä ikäluokka pääsisi tutustumaan ammatillisen koulutuksen aloihin näin valtavan konkreettisella tavalla, Juha Ojajärvi sanoo.

Tänä vuonna Perho Liiketalousopistosta Taitajaan osallistui ammatillisen koulutuksen opiskelijoita paitsi kilpailijoina myös tapahtuman vierailijoina. – Toivomme, että tapahtumassa vieraileminen sytyttää innon hakea seuraavana vuonna kilpailemaan, Ojajärvi sanoo.

Taitaja tunnetaan ennen kaikkea nuorten tapahtumana, mutta nuorten lisäksi tapahtumassa on vieraillut myös päiväkotiryhmiä, minkä ansiosta myös pienet lapset ovat päässeet tutustumaan ammatteihin.

Petri Lempinen näkee Taitajan keinona tehdä ammatillisen koulutuksen moninaisuutta ja mahdollisuuksia näkyväksi paitsi opiskelupaikkaa hakeville ja tuleville opiskelijoille myös työelämän toimijoille. – Onhan kyse suurimmasta yksittäisestä näyteikkunasta ammatilliseen koulutukseen, hän kiteyttää. Lue myös AMKE ry:n hallituksen jäsenen ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kuntayhtymän johtajan Tuula Antolan ja Perho Liiketalousopiston rehtori, toimitusjohtaja Juha Ojajärven blogikirjoitus ”Tehdään yhdessä palvelualojen tulevaisuus”.

Kaksipäiväisenä kilpailtu yläkoululaisten leikkimielinen Taitaja9-kilpailu on saatu päätökseen. Lopulta voiton vei joukkue Ryhmä Muukkonen Joensuun lyseon koulusta. Onnittelut Joensuuhun!

Taitaja9-loppukilpailun tulokset kokonaisuudessaan näet tästä ja kuvia Taitaja9-kilpailusta Skills Finlandin kuvapankista (skillsfinland.fi).

Taitaja2023 Espoo -tapahtuma on näyteikkuna ammatilliseen koulutukseen – ja ikkunasta aukeaa myös näkymiä työn tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa pääsemme tutustumaan vertikaaliviljelyyn, autoalaan tulevaisuuden työpaikkana, hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin ja siihen, miten dronet ovat muuttaneet poliisin työtä. Tervetuloa matkalle ammattien tulevaisuuteen!

Vertikaaliviljelykaapit matkaavat kuuhun

Tulevaisuuden ruokateknologia -ammattinäytöksessä vierailijat pääsevät vertailemaan sokkona vertikaaliviljelykaapeissa kasvatettuja yrttejä kaupan yrtteihin ja kokeilemaan omin käsin yrttien lisäämistä pistokkaista.

Idea ammattinäytöksestä juontaa Omnian, Espoon kaupungin, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteistyöhankkeesta (omnia.fi), jonka kautta Omnia ja vertikaaliviljelykaappeja kehittävä Arctic Farming (arcticfarming.fi) kohtasivat toisensa. Arctic Farming on jo ennen Taitajaa toimittanut kaappeja myös Omnian ravintola Henricukselle (omnia.fi).

– Opiskelijat ovat hyvin kiinnostuneita uusista viljelymenetelmistä ja haluavat tutustua niihin myös käytännössä, Omnian puutarha-alan koulutuspäällikkö Johanna Issakainen kertoo. – Hankkeen ansiosta opiskelijat ovat päässeet tutustumaan vertikaaliviljelyyn, vaikka viljelymenetelmää ei ole vielä mahdollista opiskella osana ammatillista tutkintoa.

Arctic Farmingin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Oliver Rotko pitää yhteistyötä oppilaitosten kanssa ensiarvoisen tärkeänä. – Yhteistyön kautta yrityksemme pääsee tutustuttamaan eri alojen osaajat vertikaaliviljelyyn jo varhaisessa vaiheessa.

Taitaja2023 Espoo -tapahtumaan Arctic Farming on toimittanut kaappeja paitsi ammattinäytöstä varten myös ravitsemuspalvelujen SM-kilpailijoiden käyttöön. – Viljelykaapissa kasvaneissa yrteissä on erilainen aromi kuin kaupan vastaavissa. Kilpailuun osallistuvat opiskelijat saavat siis haasteekseen pohtia, miten meidän minttumme ja timjamimme sopivat heidän annoksiinsa.

Vertikaaliviljelyn jujuna on viljelyn ilmastokuorman pienentäminen. Jos viinikaappia muistuttava viljelykaappi viedään esimerkiksi ravintolaan, saadaan todellista lähiruokaa. Vertikaaliviljelyssä ei käytetä lainkaan maa-ainesta vaan kasvi ottaa tarvitsemansa ravinteet ravinneliuoksesta. – Viljelymenetelmä kuluttaa vähemmän vettä ja ravinteita, ja samalla säästytään kuljetuksen ympäristökuormalta, Issakainen kertoo. – Tämä on se viesti, jota haluamme välittää Taitajan ammattinäytöksellä.

Suomessa vertikaaliviljelytuottajia on jo, mutta suuressa mittakaavassa viljelymenetelmä on vasta tulossa käyttöön. Issakainen katsoo, että vertikaaliviljely kuin myös muut kestävän kehityksen viljelymenetelmät ovat kasvava trendi.

Arctic Farmingille Suomi on ennen kaikkea testi- ja tuotekehittelyalusta: yrityksen tavoitteet ovat kansainvälisillä markkinoilla. – Tiimissämme on avaruusteollisuuden osaamista. Hullun tohtorin unelmamme ja pitkän aikavälin tavoitteemme on, että jonain päivänä myös kuun pinnalta löytyy oma vertikaaliviljelykaappi, Rotko kertoo.

Dronet ovat parantaneet poliisien työturvallisuutta

Taitaja2023 Espoo -tapahtumassa kävijät pääsevät kokemaan myös poliisin järjestämän drone-lennätyksen ammattinäytöksen.  

– Drone-lennätys on yksi harvoista erikoistumisista, joihin poliisi voi kouluttautua pian valmistumisen jälkeen, ylikomisario, Poliisi­ammatti­korkeakoulun eli Polamkin (polamk.fi) valvonta- ja hälytystoiminnan ja johtamisen opettaja Sami Hätönen kertoo. Hätösen mukaan drone-koulutuksen on saanut jo ainakin 600 poliisia, ja lisää koulutetaan.

Lennätykseen kouluttautuneet poliisit lentävät dronea muiden työtehtävien ohella ja osana. Poliisi käyttääkin dronea työssään hyvin monipuolisesti: esimerkiksi kadonneiden, mutta toisaalta myös poliisia pakenevien etsinnöissä, rikospaikkojen tutkinnan tukena sekä tiedustelu- ja tarkkailutehtävissä. – Siellä missä on poliisi, siellä on drone. Se on poliisin silmät taivaalla, Hätönen kiteyttää.

Dronen käyttö on muuttanut työtä, mutta myös lisännyt poliisin työturvallisuutta. – Dronen avulla voidaan hankkia tietoa myös sieltä, minne ei ole turvallista mennä. Sen voi laittaa menemään vaarallisiin paikkoihin, esimerkiksi jos on aseuhka, tai jos tarvitsee kiivetä korkealle.

Poliisilta on paikalla Taitaja-tapahtumassa myös Polamkin edustus esittelemässä ammattia ja kertomassa alan opinnoista. – Poliisin työ on huomattavasti monipuolisempaa kuin monet tietävät. Poliisissa on paljon uravaihtoehtoja, paljon enemmän kuin moni osaa ajatellakaan. Poliisit ovat monitaitajia, ja ammatissa tarvitaan myös kädentaitoa, Hätönen sanoo.

Kiinnostus hyvinvointiteknologiaan yhdistää eri alojen osaajia

Hyvinvointiteknologia-laji on vasta toista kertaa mukana Taitajassa. Lajivastaava Angela Aalto kertoo lajin olevan kovin ajankohtainen, koska hyvinvointiteknologian käyttö lisääntyy terveydenhuollossa kiihtyvällä tahdilla. – Erilaisia laitteita ja sovelluksia otetaan koko ajan enemmän käyttöön.

Tapahtumassa vieraileville hyvinvointiteknologiaan liittyvät tehtävät ovat näyttävää seurattavaa, sillä niissä käytetään esimerkiksi VR-laseja, toteutetaan pakohuonepeli ja tehdään kotihoidon etäohjausta.

Siinä missä sote-ala on varsin naisvaltainen, uusi laji on houkutellut kilpailuun myös miespuolisia opiskelijoita. – Kiinnostavaa on sekin, että tämä on kiinnostanut myös tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoita. Niinpä finaalissa kilpailee opiskelijoita eri tutkinnoista, Aalto kertoo.

Lajissa on samat ammattitaitokriteerit kuin lähihoitajalajissa, mutta lisäksi siinä tarvitaan vapaasti valittavan Hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä -tutkinnon osan oppeja. – Kilpailijoiden on otettava haltuun laitteita ja teknologiaa – ja muilta aloilta tulevien kilpailijoiden on pitänyt opetella myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet, Aalto kertoo.

Aallon mukaan hyvinvointiteknologiasta puhuttaessa on olennaista huomata, että kyse ei ole vain ”kivasta teknologiasta”. Sen sijaan hän näkee hyvinvointiteknologian käytön pakollisena työvoimapulan ratkaisemisessa. – Hyvinvointiteknologia auttaa parantamaan henkilöstön työturvallisuutta ja työhyvinvointia, ja sitä käytetään niin ennaltaehkäisevästi kuin sairaanhoidossa. Sen avulla tehdään mielenterveystyötä ja siirretään lapsipotilaan huomio pois kivusta, Aalto luettelee muutamia hyvinvointiteknologian käyttötapoja ja hyötyjä.

– Olennaista tässä kaikessa on huomata, että teknologia ei voi korvata ihmistä eikä ihmiskontaktia. Sen sijaan se voi helpottaa työtä ja antaa jotakin lisää.

Työ autoalalla on nykyään siistiä kuin sairaalassa

Teknologian kehitys muuttaa kädentaitoammattienkin työtä, ja yksi tuntuvan mullistuksen kokeneista on autoala. Muutos on ollut nopeaa, joten monella on vielä sangen vanhanaikainen mielikuva yhtä lailla autoalan työtehtävistä kuin työskentely-ympäristöistäkin.

– Nykyaikainen autokorjaamo on kuin sairaala – se on puhdasta ja siistiä työtä valkoisilla lattioilla. Enää hommia ei tehdä likaisessa rasvamontussa, kertoo Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg. – Tänä päivänä autoissa on samantyyppistä tekniikkaa kuin puhelimissa, minkä lisäksi sähköautot ovat muuttaneet työtä. Myös digitalisaatio ja data ovat isoja juttuja alalla.

Kehittyvä autoala tarjoaa monenlaisia urapolkuja ja erikoistumisen mahdollisuuksia. – Alalla tarvitaan niin polttomoottori- ja sähkötekniikan kuin elektroniikka-asennuksen osaamista. Alan sisälläkin voi työuran aikana vaihtaa ammattia – tekijöistä pidetään hyvää huolta ja mahdollisuuksia tarjotaan.

Koska kehitys on tuonut mukanaan uudenlaisia osaamistarpeita, alalla on pulaa ammattilaisista. Sohlberg pitää työtä autoalalla erityisen sopivana henkilöille, jotka tykkäävät tehdä työtä käsillään. – Jos peliala, sähkö tai elektroniikka kiinnostavat, autoala on äärimmäisen hyvä suunta.

Autoalalla koulutusta tarjoavat esimerkiksi valmistajat ja maahantuojat, mutta Sohlberg pitää myös virallista ammatillista koulutusta äärimmäisen tärkeänä. – Suomen koulutusjärjestelmä on joustava, mikä mahdollistaa sen, että osaamista voi hankkia joustavasti läpi työuran. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformin myötä yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön merkitys on korostunut. Autoalalle on todella tärkeää, että koulutus vastaa työelämän tarpeisiin.

Taitaja-tapahtuman Sohlberg näkee hyvänä paikkana viestiä nuorille, heidän vanhemmilleen ja opoille työstä autoalalla, ja lisäksi merkittävänä työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön foorumina. – Taitajassa nähdään konkreettisesti, millä tavalla opetusta kannattaa kehittää, jotta se vastaa entistäkin paremmin työelämän tarpeisiin.Lue myös AMKE ry:n hallituksen jäsenen ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kuntayhtymän johtajan Tuula Antolan ja Autoalan Keskusliiton teknisen johtajan Jouko Sohlbergin blogikirjoitus ” Autoala tulevaisuuden työpaikkana”.