Ilmoittautuminen Taitaja2027-kilpailun semifinaaleihin on nyt käynnissä. Semifinaali-ilmoittautumisaika on 5.10.–13.11.2026, ja ilmoittautuminen tapahtuu oman oppilaitoksen kautta. 

Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon SM-kilpailu, jossa tulevaisuuden osaajat kilpailevat noin 50 eri ammattialalla. Taitaja2027-semifinaalit järjestetään eri puolilla Suomea viikolla 5, ja parhaat kilpailijat etenevät Helsingin Messukeskuksessa toukokuussa 2027 järjestettävään finaaliin.

Kilpailuun voivat osallistua ammatilliset opiskelijat, jotka täyttävät kilpailuvuonna enintään 22 vuotta. Osa lajeista on ikärajattomia.

Lisätietoja ilmoittautumisesta verkkosivuilla:

Taitaja-kilpailun säännöt uudistettiin elokuussa 2026. Vaikka kilpailun perustehtävä säilyy ennallaan eli ammatillisen huippuosaamisen edistäminen, sääntöihin tehtiin useita täsmennyksiä ja rakenteellisia muutoksia, jotka helpottavat kilpailujen suunnittelua, toteutusta ja yhdenmukaista arviointia.

Merkittävimmät muutokset liittyvät lajien kilpailudokumentteihin, arviointiin, Taitajien Taitaja -valintaan ja lajikategorioihin.

Selkeyttä lajien suunnitteluun

Vuoden 2026 sääntöihin lisättiin kokonaan uudet liitteet, jotka määrittelevät aiempaa tarkemmin kilpailulajien dokumentaation rakenteen. Sääntöihin sisällytettiin:

Vuoden 2024 säännöissä teknisen kuvauksen sisältö oli määritelty yksityiskohtaisesti sääntötekstissä, mutta varsinaista erillistä dokumenttirakennetta ei ollut. Vuoden 2026 mallissa kilpailujen suunnittelu perustuu selkeästi eriytettyihin dokumentteihin, mikä yhdenmukaistaa lajien toimintatapoja.

Lajien kategoriat uudistuivat

Vuoden 2026 säännöissä lajikategoriat yksinkertaistettiin. Lajit on nyt määritelty tarkemmin sääntöjen liitteessä 2, ja samalla linjattiin, että:

Kilpailutehtävien osaamistasoa täsmennettiin

Vuoden 2026 säännöissä linjausta muutettiin siten, että Taitaja-lajien kilpailutehtävien tulee perustua tutkinnon perusteiden kiitettävään (K5) tasoon, ja niiden tulee mahdollistaa osaamisen osoittaminen näyttöön kilpailusuorituksena. TaitajaPLUS-lajeissa osaamisen osoittamisen tasoksi määriteltiin vähintään hyvä (H3).

Muutos korostaa kilpailun saavutettavuutta ja mahdollistaa laajemman osaamisen näyttämisen.

Teknisen kuvauksen sisältö uudistui

Vuoden 2024 säännöissä lajien tekniset kuvaukset sisälsivät hyvin yksityiskohtaiset tiedot kilpailutehtävistä, aikatauluista, arvioinnista ja materiaaleista.

Vuoden 2026 sääntöjen mukaan tekninen kuvaus toimii pysyvänä perusdokumenttina, joka keskittyy:

Lajin tekninen kuvaus päivitetään kun tutkinnon perusteet uudistetaan.

Varsinaiset kilpailukohtaiset tiedot siirtyivät erillisiin semifinaali- ja finaalikuvauksiin. Tämä tekee dokumentoinnista aiempaa loogisemman ja helpommin ylläpidettävän.

Lajivastaavien ja lajiohjausryhmien toimintaa täsmennettiin

Vuoden 2026 säännöissä lajille voidaan nimetä yksi tai kaksi lajivastaavaa. Lisäksi lajiohjausryhmien toimintaa täsmennettiin ja niiden jäseniltä odotetaan aiempaa aktiivisempaa osallistumista kilpailun eri vaiheisiin. Myös kokouskäytäntöihin ja pöytäkirjoihin lisättiin tarkennuksia.

Arviointiperiaatteita tarkennettiin

Arviointijärjestelmä säilyi pääosin ennallaan, mutta sääntöihin lisättiin useita täsmennyksiä.

Tarkennusten tavoitteena on lisätä arvioinnin läpinäkyvyyttä ja valtakunnallista yhdenmukaisuutta.

Taitajien Taitaja valitaan uudella tavalla

Yksi näkyvimmistä muutoksista koskee Taitajien Taitaja -valintaa.

Vuonna 2024 valinta perustui lajien esityksiin ja juryn tekemiin haastatteluihin. Valinnassa painotettiin kilpailijan persoonallisia ominaisuuksia, ammatin edustamista ja viestinnällisiä valmiuksia.

Vuoden 2026 säännöissä Taitajien Taitaja määritellään kilpailujen parhaaksi kilpailijaksi kilpailusuorituksen pisteiden perusteella. Tasatilanteessa ratkaisevat kilpailun yhteisiin teemoihin liittyvät pisteet ja tarvittaessa arvonta.

Muutos tekee valintaperusteesta aiempaa objektiivisemman ja suoraan kilpailusuorituksessa osoitettuun osaamiseen perustuvan.

Vastalausemenettelyä täsmennettiin

Vuoden 2026 säännöissä vastalauseiden käsittelyä tarkennettiin muun muassa:

Tavoitteena on selkeyttää kilpailijoiden kilpailusuorituksen yhdenvertaista arviointia ja varmistaa yhtenäinen toimintatapa kaikissa lajeissa.

Yhteenveto

Vuoden 2026 sääntöuudistuksen keskeinen tavoite on ollut kilpailutoiminnan yhdenmukaistaminen ja dokumentoinnin selkeyttäminen. Merkittävimmät muutokset liittyvät kilpailulajien dokumenttirakenteeseen, lajiluokituksiin, arviointiperiaatteisiin sekä Taitajien Taitaja -valintaan. Kilpailijoiden näkökulmasta kilpailun perusperiaatteet säilyvät tutuissa raameissa, mutta järjestäjille ja lajitoimijoille uusi sääntökokonaisuus tarjoaa aiempaa selkeämmän toimintamallin kilpailuun osallistumiseen ja kilpailujen toteuttamiseen.

Kokeile taitojasi ja tee yleinen Taitaja-sääntötesti

Yhteyshenkilö

Sari Mäenpää

Taitaja-päällikkö

sari.maenpaa@skillsfinland.fi

046 875 2763

Skills Games 2027 -tapahtuman virallinen kisabiisi ”Together We Make History” ja sen musiikkivideo julkaistiin 19.8.2026 suorassa Skills Games 2027 -vuoden avauslähetyksessä.

Together We Make History kertoo yhdessä tekemisestä, osaamisesta ja siitä, että jokainen otetaan mukaan ja huomioon, eli arvoista, jotka ovat koko Skills Games -suurtapahtuman ytimessä.

Kisabiisin esittää Signmark, viittomakielinen hiphop-artisti ja maailman ensimmäinen kuuro artisti, joka on solminut kansainvälisen levytyssopimuksen. Kappaleen lauluosuudet esittää The Voice of Finland -ohjelmastakin tuttu Olli Hartonen.

Kappaleen taustakuorossa ja musiikkivideolla esiintyy myös ammattiosaajia yhteensä kahdeksasta eri oppilaitoksesta: Ammattiopisto Livestä, Ammattiopisto Luovista, Careeriasta, Espoon koulutuskuntayhtymä Omniasta, Kiipulan ammattiopistosta, Koulutuskeskus Salpauksesta, Stadin ammattiopistosta ja Taide- ja toimintakeskus Kaarisillasta.

Yhdessä tekemällä kaikki on suurempaa

Signmarkin mukaan on uskomatonta, miten musiikkia ja viittomakieltä yhdistämällä voidaan edistää maiden ja kulttuurien välistä yhteistyötä ja nostattaa yhteistä fiilistä. Hän korostaa yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden merkitystä, toisten kannustamista ja uskomista omaan itseensä ja tekemiseen. Nämä tulevat myös kisabiisissä vahvasti esiin.

”Yhteisen tekemisen kautta kaikki on suurempaa. Sen fiiliksen haluan myös tälle Skills Games -tapahtumalle antaa”, Signmark kuvaili avauslähetyksen haastattelussaan.

Kappaleessa ja sen musiikkivideolla keskeisessä roolissa onkin amerikkalaisen viittomakielen together-viittoma, joka on kaikkien erilaisten ammattiosaajien yhteinen tunnus ja tervehdys Skills Games 2027 -tapahtumassa.

Skills Games

Skills Games -suurtapahtuma, 10.-13.5.2027 Helsingin Messukeskuksessa, yhdistää saman katon alle kaksi suurta ammattitaitokilpailua: erityistä tukea tarvitsevien ammattiosaajien MM-kilpailun Abilympicsin ja nuorten ammattitaidon SM-kilpailun Taitajan. Yhteensä tapahtumassa on yli 80 lajia ja 800 kilpailijaa. Tapahtumaan odotetaan yli 120 000 kävijää.

Skills Finland vastaa suurtapahtuman ja Abilympics-kilpailun järjestämisestä, Omnia Taitaja-kilpailun. Toteutuksessa on mukana yli 20 ammatillisen koulutuksenjärjestäjää. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee molempien kilpailujen järjestämistä.

Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Skills Gamesin tapahtumavuosi avattiin eilen 19.8. innostuneissa tunnelmissa Helsingin kaupungintalolta. Suoraa avauslähetystä seurasi satoja katsojia, ja useissa oppilaitoksissa lähetyksen ääreen kokoonnuttiin yhdessä suuremmalla joukolla.

Avauslähetyksen juonsivat Skills Finlandin toiminnanjohtaja Maria Ekroth ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian johtaja Tuula Antola.

”Tämän tapahtuman sydän olemme me kaikki yhdessä: te opiskelijat, opettajat, ammattilaiset, yhteistyökumppanit ja Skills Games -tiimin jäsenet”, Maria Ekroth kuvaili alkujuonnossaan.

”Kun jokainen meistä tuo mukanaan oman osaamisemme, ideamme ja yhteistyötaitomme, pystymme luomaan jotain todella ainutlaatuista ja unohtumatonta.”

Jokaisella on oikeus näyttää osaamisensa

Lähetyksessä kuultiin kattavasti tietoa toukokuun 2027 Skills Games -suurtapahtumasta, ja tervehdyksensä välittivät muun muassa yli 20 oppilaitoksen järjestäjäverkosto sekä Abilympics-kilpailujohtaja Katri Pokkinen ja Taitaja-kilpailujohtaja Thomas Vasenius.

Lähetys sisälsi myös opetusministeri Anders Adlercreutzin vaikuttavan videotervehdyksen, jossa hän korosti ammattitaitokilpailujen ja koko suurtapahtuman tärkeyttä: jokaisella on oikeus näyttää osaamisensa, ammatillinen osaaminen ansaitsee näkyvyyttä ja tapahtuma rakentaa osallistavampaa yhteiskuntaa.

Kokemuksiaan ja ajatuksiaan kilpailutoiminnan merkityksestä jakoivat myös vuoden 2026 Taitajien Taitaja Elina Lohi sekä vuoden 2023 Abilympics-hopeamitalisti Milla Tiira.

Lähetyksen kohokohtiin kuului lisäksi viittomakielisen hiphop-artisti Signmarkin haastattelu, jossa hän avasi inspiroivaa ja voimaannuttavaa tarinaansa. Lähetys huipentui Signmarkin ja Olli Hartosen tekemän Skills Games 2027 -tunnuskappaleen ”Together We Make History” musiikkivideon ensiesitykseen.

Matka kohti historiallista suurtapahtumaa

Edessä on ainutlaatuinen, unohtumaton ja merkityksellinen Skills Games 2027 -tapahtumavuosi täynnä ammatillista osaamista ja monien eri tahojen korvaamatonta yhteistyötä.

”Ollaan yhdessä ylpeitä ja iloisia siitä mahdollisuudesta, että saamme olla mukana tässä tapahtumassa ja onnistua siinä yhdessä”, Tuula Antola kiteytti avauslähetyksen juonnossaan.

Jos et päässyt seuraamaan avauslähetystä suorana tai haluat vielä palata sen tunnelmiin, löydät tallenteen YouTubesta.

Skills Games

Skills Games -suurtapahtuma, 10.-13.5.2027 Helsingin Messukeskuksessa, yhdistää saman katon alle kaksi suurta ammattitaitokilpailua: erityistä tukea tarvitsevien ammattiosaajien MM-kilpailun Abilympicsin ja nuorten ammattitaidon SM-kilpailun Taitajan. Yhteensä tapahtumassa on yli 80 lajia ja 800 kilpailijaa. Tapahtumaan odotetaan yli 120 000 kävijää.

Skills Finland vastaa suurtapahtuman ja Abilympics-kilpailun järjestämisestä, Omnia Taitaja-kilpailun. Toteutuksessa on mukana yli 20 ammatillisen koulutuksenjärjestäjää. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee molempien kilpailujen järjestämistä.

Tervetuloa seuraamaan Skills Games 2027 -vuoden avauslähetystä keskiviikkona 19.8.2026 klo 10–10.45 virtuaalisesti verkossa. Suoran avauslähetyksen juontavat Skills Finlandin toiminnanjohtaja Maria Ekroth ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian johtaja Tuula Antola.

Lähetys on avoin kaikille ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille.

Vuoden avauksessa käynnistetään Skills Games 2027 -vuosi ja syvennytään tähän tulevaan ainutlaatuiseen ja historialliseen ammatillisen koulutuksen suurtapahtumaan, joka yhdistää ammattitaidon SM-kilpailu Taitajan ja erityistä tukea tarvitsevien ammattiosaajien MM-kilpailu Abilympicsin Helsingin Messukeskuksessa toukokuussa 2027.

Lähetyksessä kuullaan muun muassa nuorten huippuosaajien kokemuksia siitä, miten kilpailutoiminta on vahvistanut heidän ammattitaitoaan, sekä nähdään ensimmäistä kertaa Signmarkin tapahtumalle tekemän ”Together we make history” -kappaleen musiikkivideo.

Kutsumme kaikki opettajat, opot, verkostomme jäsenet ja ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet seuraamaan lähetystä ja avaamaan ainutlaatuisen ja unohtumattoman Skills Games 2027 -vuoden kanssamme!

Tallenne julkaistaan YouTubessa tilaisuuden jälkeen.

Skills Games 2027 -suurtapahtuma

Skills Games 2027 yhdistää kaksi suurta ammattitaitokilpailua: erityistä tukea tarvitsevien ammattiosaajien MM-kilpailun Abilympicsin ja ammattitaidon SM-kilpailun Taitajan – yli 800 kilpailijaa, 80 lajia ja 120 000 kävijää Helsingissä 10.–13.5.2027. Skills Finland vastaa Skills Games -suurtapahtuman ja Abilympics-kilpailun järjestämisestä, Omnia Taitaja-kilpailun järjestämisestä. Mukana järjestämässä on yli 20 oppilaitosta.

Taitaja2026-tapahtuma on päättynyt. Tunnelma on yhtä aikaa haikea ja ylpeä – takana on viikko täynnä huippuosaamista, kohtaamisia ja yhdessä tekemisen voimaa. 

Kilpailujohtaja Hanna Nyrönen kuvaa tunteita tapahtuman päättyessä: – Tuntuu sekä helpottuneelta että tosi liikuttuneelta. Tämä viikko on ollut täynnä huippuosaamista, tiukkoja tilanteita ja valtavaa yhdessä tekemisen meininkiä. Kun näkee kilpailijoiden suoritukset ja yleisön innon, tietää, että kaikki työ on ollut sen arvoista.

Historiallinen tapahtuma pienellä paikkakunnalla 

Taitaja2026 oli poikkeuksellinen monella tapaa. Ensimmäistä kertaa tapahtuma järjestettiin näin pienellä paikkakunnalla, Tuusulassa, jossa on noin 40 000 asukasta. 

– Olemme tottuneita tekemään isoja asioita, mutta tämän mittaluokan tapahtuma on meille poikkeuksellisen suuri. Me pystyimme siihen, ja tulevina vuosina myös uudet koulutuksen järjestäjät eri puolilla Suomea pystyvät siihen, Nyrönen toteaa. 

Taitaja-kylässä vierailleet saattoivat aistia tapahtuman ainutlaatuisen tunnelman.  – Toivottavasti tästä välittyi kotoisa, lämmin ja yhteisöllinen fiilis. 

Taitaja on enemmän kuin kilpailu 

Keudan kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu korostaa tapahtuman merkitystä yksittäisiä kilpailusuorituksia laajempana kokonaisuutena.

– Taitaja ei ole vain kilpailu. Se on oppimista, yhteistyötä ja tulevaisuuden rakentamista. Olemme nähneet viikon aikana huippuosaamista, keskittymistä, paineensietoa ja ammattiylpeyttä: juuri niitä taitoja, joita tulevaisuuden työelämä tarvitsee. 

Yli-Suomun mukaan tapahtuma jätti vahvan jäljen sekä yksilöihin että koko alueeseen.

– Taitaja2026 on jättänyt jäljen paitsi kilpailijoihin myös koko Keski-Uudenmaan alueeseen. Se näkyy osaamisen ylpeytenä, lisääntyneenä näkyvyytenä ja ennen kaikkea uutena yhteishenkenä. 

Tapahtuma toi ammatillisen koulutuksen laajasti esille myös valtakunnallisesti. 

Strateginen valinta ja investointi tulevaisuuteen 

Keudalle Taitajan järjestäminen oli tietoinen ja strateginen päätös. 

– Halusimme järjestää tämän tapahtuman, koska uskomme Taitajan merkitykseen. Se vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja osoittaa konkreettisesti, että koulutus kannattaa. 

Yli-Suomu nostaa esiin myös työelämän näkökulman.

– Yritykset joutuvat pian kilpailemaan osaajista. Taitaja tekee eri alojen osaamisen näkyväksi ja lisää koko ammatillisen koulutuksen vetovoimaa. 

Samalla tapahtuma kehittää koko organisaatiota.

– Tällainen kokonaisuus kasvattaa valtavasti myös omaa osaamistamme – niin henkilöstön kuin koko organisaation kyvykkyyttä toteuttaa suuria kokonaisuuksia yhdessä.

Suurtapahtuma syntyy yhdessä 

Taitaja2026:n mittakaava konkretisoituu luvuissa. Tapahtuman toteutuminen on vaatinut laajan verkoston panoksen: mukana oli 400 yhteistyökumppania, Keudan henkilöstö sekä noin 1700 opiskelijaa.

Tapahtuma keräsi kymmeniä tuhansia kävijöitä – ja juuri yleisö teki siitä elävän. – Ilman osallistujia ja yleisöä Taitaja ei olisi Taitaja, Yli-Suomu kiteyttää. 

Taitaja on ennen kaikkea nuorten osaajien näyttämö. 

– Ammattitaito syntyy pitkäjänteisestä harjoittelusta, rohkeudesta ja halusta kehittyä, Yli-Suomu muistuttaa. 

Kilpailijat toimivat viikon aikana esikuvina tuhansille nuorille ja osoittivat konkreettisesti, mitä ammatillinen osaaminen parhaimmillaan on. 

Suurtapahtumien arki – välillä yllätyksiä 

Kulissien takana suurtapahtuman toteutus vaatii jatkuvaa reagointia. Yksi mieleenpainuva hetki koettiin juuri ennen tapahtumaviikon alkua.

– Turvallisuusviranomaiset pyysivät drooniuhan vuoksi pysymään sisällä, ja jouduimme herättämään koko henkilöstön varhain aamulla tilanteen vuoksi. Se oli hetki, joka ei unohdu, Nyrönen kertoo. 

– Tämä oli poikkeuksellinen tilanne, joka varmasti jää mieleen, Yli-Suomu lisää. 

Taitaja2026 oli Keski-Uudenmaan alueelle poikkeuksellisen merkittävä tapahtuma. 

– Se on vahvistanut yhteistyötä koulutuksen, yritysten ja kuntien välillä ja lisännyt ylpeyttä siitä, mitä täällä yhdessä pystymme tekemään, Yli-Suomu kertoo. 

Tapahtuma toimii konkreettisena esimerkkinä siitä, miten ammatillinen koulutus voi yhdistää alueen toimijoita ja tuottaa yhteistä arvoa. Tapahtuman toteutus vaati myös priorisointia ja uudenlaista ajattelua. 

– Olosuhteet ovat edellyttäneet luovuutta, priorisointia ja yhteistä tahtoa. Kaikkea ei ole tehty suurimmalla mahdollisella tavalla, mutta se, mikä on tehty, on tehty yhdessä ja tarkoituksella, Yli-Suomu kuvaa. 

Kapula siirtyy eteenpäin 

Taitaja on osa jatkumoa – perinne, joka siirtyy eteenpäin järjestäjältä toiselle. Seuraavaksi katse suuntautuu kohti Skills Games 2027 -tapahtumaa Helsingin Messukeskuksessa. 

– Taloudesta on tällä hetkellä tiukkaa ja ilmastoakin pitää ajatella. Niinpä pysti matkaa Tuusulasta kohti seuraavaa tapahtumaa pyöräillen, Yli-Suomu kertoo. 

Nyrösen viesti seuraaville järjestäjille on selkeä.

– Ette ole yksin. Keuda tukee ja auttaa – olemme jatkossakin osa Taitaja-yhteisöä. 

Yli-Suomu tiivistää: – Tällä luovutuksella Taitaja2026 siirtyy osaksi historiaa – ja antaa tilaa seuraavalle luvulle. Taitaja jatkuu. 

On vähitellen aika sanoa hei hei.

Taitaja2026 laittaa pillejään pussiin, käärii lavasteet kuplamuoviin ja siirtää ne vuoden ajaksi varastoon, vetää esiripun kiinni, ja ojentaa ohjakset Taitaja2027-tapahtumavuodelle.

Mutta sitä ennen fiilistellään vielä hetki. Tervetuloa Taitaja2026-tapahtumaviikon kuviin ja tunnelmiin Taitaja-traditioihin kuuluvan, perinteisen after movien kautta.

Taitaja2026 after movie on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan audiovisuaalisen oppimisympäristön Sun Median media-alan opiskelijoiden käsialaa. Ja loppufiilistelyt käydään Snafun Taitaja-räpin tahtiin, tietysti.

Taitaja2026 kiittää ja kumartaa!

Tervemenoa seuraavaksi suureen Skills Games -tapahtumaan eli yhdistettyyn Taitaja2027- ja Abilympics-tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen ensi vuoden toukokuussa.

Taitaja-messuilla näkyy tänä vuonna osaaminen eri puolilta Suomea. Mukana on nuoria kilpailijoita Hyvinkäältä, Tampereelta, Helsingistä, Nurmijärveltä ja monilta muilta paikkakunnilta – juuri niiltä alueilta, joilla meidän lähijournalismin ammattilaiset tekevät työtään joka päivä.

Kerromme ihmisistä, ilmiöistä ja onnistumisista, jotka tapahtuvat lähellä. Seuraamme paikallista elämää, koulutusta, työelämää ja nuorten arkea tavalla, johon valtakunnallinen media ei pysty. Siksi lähijournalismilla on suuri merkitys erityisesti nuorille aikuisille ja opiskelijoille: se auttaa ymmärtämään omaa ympäristöä, löytämään mahdollisuuksia ja pysymään mukana siinä, mitä omalla alueella tapahtuu.

Luotettava paikallinen lähijournalismi on myös tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Tuomme esiin paikallisia päätöksiä, annamme äänen ihmisille ja pidämme keskustelua yllä siellä, missä paikalliset ihmiset elävät ja opiskelevat.

Taitaja-messuilla haluamme kuulla myös nuorten ajatuksia siitä, millaista journalismia ja sisältöjä he toivovat tulevaisuudessa. Tule moikkaamaan meitä Lähijournalismi-ständille, pyöräyttämään uutisonnenpyörää ja juttelemaan siitä, miksi lähellä tapahtuvilla asioilla on väliä.

Nähdään kohta!

Taitaja-areenoilla kilpaillaan ammateissa, joihin yhteiskuntamme nojaa joka päivä: rakennetaan, hoivataan, huolletaan, kokataan, ohjelmoidaan ja palvellaan. Kisatilanne tiivistää olennaisen: ammattitaito on yhdistelmä tietoa, taitoa ja asennetta. Se on kykyä tehdä laadukasta työtä, ratkaista ongelmia, toimia paineen alla ja antaa arvo toiselle. Samalla Taitaja muistuttaa, että osaaminen ei synny tyhjästä. Se rakennetaan askel askeleelta hyvällä opetuksella, harjoittelulla ja kannustavalla ohjauksella.

Jotta yhä useampi nuori yltää parhaimpaansa, kisalavoilla ja niiden ulkopuolella, ammatillisen koulutuksen arjen on oltava kunnossa. Se tarkoittaa riittävästi opetusta, aikaa harjoitella, toimivia oppimisympäristöjä ja tukea silloin kun sitä tarvitaan. Ammattiin opiskelevat ansaitsevat ennen kaikkea työrauhan: pitkäjänteistä kehittämistä ja ennakoitavat resurssit, jotta opettajat ja työpaikkaohjaajat voivat keskittyä ydintehtäväänsä: osaamisen rakentamiseen.

Ammatillinen koulutus kytkeytyy työelämään vahvasti. Työpaikalla tapahtuva oppiminen vahvistaa osaamista ja itseluottamusta, mutta vain, jos vastuut ja pelisäännöt ovat selvät. Työpaikkaohjaukselle on oltava aikaa, ohjaajilla osaamista ja oppilaitoksella mahdollisuus tukea jaksoa tiiviisti. Kun työelämä ja oppilaitos toimivat työparina, opiskelija oppii tekemään työnsä hyvin ja ymmärtää, mihin tehtäviin ja millaiseen työyhteisöön hän on tulossa.

Yhtä tärkeää kuin ammatillinen osaaminen on työelämän pelisääntöjen tunteminen. Ensimmäiset kesätyöt, työssäoppimisjaksot ja oppisopimukset ovat usein ratkaisevia kokemuksia. Ne voivat avata ovia, mutta voivat myös altistaa epäselville käytännöille. Kun nuori tietää, miten työsopimus tehdään, miten työaika määräytyy, mitä palkkalaskelmasta pitää löytyä ja miten toimitaan, jos työpaikalla tapahtuu epäasiallista kohtelua tai työturvallisuus ontuu, hänen asemansa vahvistuu. Työelämän pelisäännöt eivät ole abstrakteja periaatteita, vaan arjen taitoja. Ne suojaavat nuorta, ja samalla ne suojaavat reilua työelämää.

Taitaja-kilpailuissa näkyy ammattiylpeys: halu tehdä työnsä kerralla hyvin ja turvallisesti. Sama asenne kuuluu jokaiselle työpaikalle. Reilu työelämä ei synny itsestään, vaan siitä, että kaikki tuntevat vastuunsa ja että sovitusta pidetään kiinni. Työpaikalla tarvitaan selkeää perehdytystä, asiallista johtamista ja mahdollisuutta kysyä ja oppia.

Taitaja-kilpailut tekevät näkyväksi sen, mitä ammatillisessa koulutuksessa parhaimmillaan tapahtuu: nuori saa rakentaa osaamistaan tavoitteellisesti, näyttää taitonsa käytännössä ja kasvaa ammattilaiseksi, jonka kädenjälki näkyy työelämässä heti. Kun huolehdimme nuorista, huolehdimme samalla Suomen osaamisesta ja siitä, että työelämään siirrytään reilusti, turvallisesti ja pelisäännöt tuntien. Nuorten osaaminen on yhteinen asia.

Kirjoittaja

Kirsi Raisinaho, asiantuntija, SAK

Ammattitaitokilpailuja tarkastellaan useimmiten opiskelijoiden näkökulmasta. Tämä on perusteltua, koska opiskelijat ovat kisan ehdottomia tähtiä ja heidän osaamisensa halutaan tuoda esille koko ammatillista koulutusta edustamaan.

Kilpailut kehittävät myös opetusta

Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen on myös selkeästi tunnistettu. Kilpailua ja tehtäviä suunnitellessa ja kilpailualueella jaetaan monia hyviä käytäntöjä ja ratkotaan haasteita yhdessä. Taitaja on vakiinnuttanut paikkansa opetushenkilöstön kohtaamispaikkana.

Työelämä mukana rakentamassa osaamista

Yritysten ja työelämän edustajien osallistuminen on lisääntynyt. Taitaja on iso valtakunnallinen tapahtuma, joka tuo näkyvyyttä, mutta tapahtumassa syntyy myös verkostoja ja kumppanuuksia. Ajantasainen ja työelämässä käytössä oleva tietotaito voidaan jakaa ja esitellä kisatehtävissä sekä lajialueilla, jotta se vaikuttaa opetukseen ja tutkintoihin.

Kilpailut osana tutkintoja ja oppimista

Taitaja-kilpailu on sidottu ammatillisiin perustutkintoihin: tehtävät suunnitellaan tutkinnon perusteita tukeviksi ja valmennus on osa opetusta.

Kansainvälisiin kilpailuihin valmennetaan verkostoissa, joissa huippuosaajat kokoavat valmennusohjelman. Kilpailutehtäviin voimme vaikuttaa vain osin, mutta olemme edenneet kohti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ammattitaitovaatimuksia.

Miksi tämä on tärkeää? Resurssin ja tutkintojen kehittämisen näkökulmasta toki, mutta kilpailijan näkökulmasta erityisesti: vaikka kisamenestys olisi vain kohtalainen, saa kilpailija osaamisestaan todistuksen. Olemme korostaneet, että jo pääsy Taitaja-loppukilpailuun tai Suomen maajoukkueeseen on saavutus, mutta tässä todistusten ja tutkintojen maassa on virallinen todistus edelleen merkittävä.

Korkeakoulut mukaan vahvemmin osaamisen polulle

Nyt korkeakoulut on saatu kiinnostumaan ja mukaankin: erillisen hakuväylän avaaminen Taitaja-loppukilpailuihin osallistuville on hieno avaus, jossa mukana on yli kymmenen ammattikorkeakoulua.

Kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin olisi korkeakouluilla annettavaa. Kisatehtävät EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuissa ovat usein korkeakoulutasoista osaamista

edellyttäviä ja siten valmennuksen sitominen korkeakoulututkinnon suorittamiseen olisi tarpeen ja perusteltua. Suomen maajoukkueessa on toki ollut sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen opiskelijoita, useimmat heistä ”amistaustalla” ja amistutkintoa tehden.

Yhteinen foorumi suomalaiselle huippuosaamiselle

Ammattitaitokilpailut ovat ammatillisen osaamisen näyteikkuna ja kehittämisen foorumi, johon kaikki koulutuksen asteet voisivat osallistua. Suomalaisen osaamisen ja koulutuksen kokonaisuus näyttäytyisi yhteisenä huippuosaamiseen tähtäävänä tekemisenä sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla.

Kirjoittaja

Seija Katajisto, vararehtori, Koulutuskeskus Salpaus

Taustavaikuttajana vuodesta 1992

Taitaja on yksi Suomen suurimmista ammatillisen koulutuksen tapahtumista, jossa tuhannet ihmiset kilpailevat, liikkuvat, oppivat ja kohtaavat. Kun mittakaava on suuri, myös vastuullisuus ja sen suunnitelmallisuus korostuvat. Vastuullinen tapahtuma ei synny sattumalta, vaan jo suunnitteluvaiheessa tehtävistä valinnoista ja yhteisistä periaatteista, jotka ohjaavat koko toteutusta.

Tässä blogissa kurkistamme siihen, miten vastuullinen Taitaja-tapahtuma syntyy ja miten jokainen kävijä voi olla mukana tekemässä siitä totta. Tämän vuoden Taitajassa vaikuttava osa järjestelmällistä vastuullisuustyötä on Ekokompassi-sertifiointi, jota on tarkoitus jatkaa myös tulevien vuosien Taitajissa.

Vastuullisuus rakennetaan jo ennen tapahtumaa

Tänä vuonna Taitajalle on laadittu vastuullisuusohjelma, jonka ohella toteutettiin tapahtuman ympäristövaikutusten arviointi. Ohjelmaan on koottu konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä Ekokompassi-mallin mukaisesti, ja tapahtumassa toteutetaan myös Ekokompassin auditointi. Ekokompassi ei vielä näy viestinnällisesti auditointivuoden tapahtumassa, mutta tulevissa tapahtumissa saavutetusta Ekokompassi-sertifikaatista voidaan myös viestiä näkyvästi.

Vastuullisuus ei jää pelkäksi linjaukseksi, vaan se näkyy käytännössä esimerkiksi hankinnoissa. Tapahtuman hankintojen kilpailutuksissa on käytetty ympäristölaatuvertailutekijää, joka asettaa toimittajalle vaatimuksen sitoutua järjestelmälliseen ympäristötyöhön. Tämä voidaan näyttää toteen ulkoisen auditoijan todentamalla ympäristöohjelmalla tai sillä, että toimittajalla on osoittaa konkreettiset tavoitteet ja mittarit ympäristötyölleen. Samalla on painotettu sitä, että kaikkea ei tarvitse hankkia uutena. Lainaaminen, vuokraaminen ja materiaalien uudelleenkäyttö ovat keskeinen osa tapahtuman toteutusta.

Yksi vierailijalle näkyvistä linjauksista liittyy ruokaan: tapahtuman kisalajeissa tai lounailla ei tänä vuonna käytetä lainkaan naudanlihaa. Tämä päätös tehtiin yhdessä lajien ja ravintolapalveluista vastaavien kanssa ympäristösyistä.

Paikan päällä vastuullisuus näkyy konkreettisina valintoina

Tapahtuman alkaessa vastuullisuus ilmenee konkreettisina ratkaisuina. Tapahtumassa näkyvät asiat on kuitenkin suunniteltu jo ennakkoon. Taitajan rakennusvaiheessa on panostettu jätteiden lajitteluun, materiaalivirtojen hallintaan ja siihen, että mahdollisimman moni sivuvirta löytää uuden käyttötarkoituksen.

Kilpailulajien vastaavat on koulutettu jätteiden lajitteluun ja vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Tapahtuman jätehuollon kumppanina toimii Lassila & Tikanoja. Tavoitteena ei ole pelkästään jätteen käsittely, vaan sen määrän vähentäminen ja materiaalien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.

Myös energiaratkaisuissa on tehty tietoisia valintoja:

”Tapahtuman teltat lämpiävät vain tarvittaessa ja uusiutuvalla polttoaineella. Toivotaan tietysti, että saamme nauttia jo kesäisistä lämmöistä, jolloin lisälämmitystä ei tarvita”, toteaa Keudan kestävän kehityksen asiantuntija Jenna Kauppi.

Lajit puolestaan ovat kehittäneet omat vastuullisuuslupauksensa, joista olemme kertoneet aikaisemmissa Taitaja-blogeissa. Lupauksien kehitysvaiheessa lajivastaavilla on ollut mahdollisuus sparraukseen ja koulutukseen. Tänä vuonna kestävyys näkyykin entistä useammassa lajissa ja monipuolisissa kisatehtävissä.

Vastuullisuus on myös turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta

Osa tapahtuman vastuullisuudesta syntyy siitä, että jokainen voi osallistua turvallisesti ja omana itsenään.

Taitajaan on laadittu Turvallisemman tapahtuman periaatteet, jotka ohjaavat toimintaa koko tapahtuman ajan. Alueella on nimettyjä häirintäyhdyshenkilöitä, ja mahdollisia häirintä- tai syrjintätilanteita varten on käytössä selkeä ilmoituskanava.

Taitaja2026 turvallisemman tapahtuman periaatteet: Emme hyväksy syrjintää tai rasistista käytöstä, kohtaamme toisemme kunnioittavasti, jokainen saa olla oma itsensä ja annamme kaikille työrauhan.

Vastuullista tapahtumaa suunniteltaessa on tärkeää ymmärtää, että kestävä tulevaisuus mahdollistuu vasta, kun kaikilla on oikeus ja tasapuoliset mahdollisuudet osallistua hyvän elämän ja kestävän huomisen rakentamiseen.

Vastuullinen tapahtuma syntyy yhdessä kävijöiden kanssa

Vaikka suuri osa vastuullisuudesta rakennetaan suunnittelussa, tapahtuma ei ole koskaan valmis ilman kävijöitä. Jokainen osallistuja vaikuttaa siihen, millaiseksi tapahtuma muodostuu.

Vastuullisuus voi näkyä pienissä valinnoissa: siinä, miten liikumme, miten lajittelemme tai miten kohtelemme toisiamme. Se voi olla myös kiinnostusta ja oppimista – pysähtymistä lajialueilla ja sen oivaltamista, miten eri alojen ammattilaiset rakentavat kestäviä ratkaisuja omassa työssään.

Taitaja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä nämä ratkaisut käytännössä. Kun oivallukset kulkevat mukana tapahtuman jälkeen, niiden vaikutus jatkuu arjessa, työelämässä ja valinnoissa.

Tervetuloa vierailemaan vastuullisesti Taitajassa!

Vastuullisuusohjelma: https://taitaja.fi/fi/tietoa-meista/vastuullisuusohjelma/

Turvallisempi Taitaja2026: https://taitaja.fi/fi/tapahtumainfo/vierailijalle/turvallisempi-taitaja2026/

Lue myös aiemmat vastuullisen Taitajan blogitekstit:

***

Uutisen kirjoittamisessa mukana ovat olleet Ammatillisen koulutuksen kestävyysverkoston koordinaattorit Sini Raita-aho ja Tiina Taipale sekä Keudan kestävän kehityksen asiantuntija Jenna Kauppi. Verkostoa koordinoidaan Kartalla – På Kartan -hankkeella Opetushallituksen ja Suomen ympäristöopisto Syklin rahoittamana.

Tule mukaan verkoston toimintaan: https://kartallaverkosto.fi/

Stadin AO:ssa opiskelijoilla on monipuolisesti mahdollisuuksia haastaa itseään opintojensa aikana. Meillä rohkaistaan myös aktiivisesti mukaan kilpailutoimintaan innostavien opettajien johdolla. Kun opiskelijalla on halu kehittyä ja oppia, kilpailut ovat juuri niitä paikkoja, joissa jokainen saa onnistumisia ja tilaisuuden loistaa valokeilassa.

”Parasta Stadin AO:ssa on opettajat ja käytännön mahdollisuudet”

Ukrainasta kotoisin oleva Mariia Pasichnyk on saanut paljon kokemusta kilpailutoiminnasta. SAKUstars-kulttuurikilpailuissa hän edusti lajeissa maalaus, piirustus, valokuvaus ja kollaasi, ja sai kisassa upeaa menestystä. Taitaja-finaaleissa hän kilpailee lajissa 604 Laborantti. Tulevaisuudessa Mariia aikoo työskennellä tutkimuslaboratoriossa, sillä häntä motivoi ajatus, että tieteen avulla voidaan ratkaista ympäristöön ja ravitsemukseen liittyviä ongelmia. Mariia onkin ollut tyytyväinen opintoihinsa Stadin AO:ssa.

– Opintojen kautta olen päässyt harjoitteluun ja myöhemmin töihin viruslaboratorioon. Opettajat tukevat kehitystä, antavat suoraa palautetta ja auttavat löytämään omat vahvuudet. Erityisesti opettajani Geraldine Cilpa-Karhu on ollut merkittävässä roolissa kehityksessäni.

– Päätin osallistua Taitaja-ammattitaitokilpailuihin opettajani Geraldinen suosituksesta. Hän toimii myös valmentajanani ja tukee minua valmistautumisessa. Ilman hänen ohjaustaan en todennäköisesti olisi edennyt näin pitkälle, Mariia pohtii.

Laboratoriossa harjoitellaan monenlaisia perustaitoja, joita tarvitaan laborantin työssä

Voitto ei ole tärkeintä, vaan kehittyminen

Mariia kertoo, että kilpailutoiminta on kehittänyt häntä paljon: se on syventänyt osaamista, opettanut tarkkuutta ja antanut itsevarmuutta. Lisäksi se on tarjonnut mahdollisuuden matkustaa ja tavata uusia ihmisiä eri puolilta Suomea.

– Kannustan muita osallistumaan kilpailuihin, koska ne antavat kokemusta, jota ei saa pelkästä luokkahuoneopiskelusta. Vaikka ei voittaisi, kehittyy silti sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti, Mariia muistuttaa.

– Taide antaa minulle energiaa ja tasapainoa, kun taas laboratorioala on se, mihin rakennan tulevaisuuteni.

Teksti: Stadin AO:n viestintä