Taitaja2026-tapahtuma on päättynyt. Tunnelma on yhtä aikaa haikea ja ylpeä – takana on viikko täynnä huippuosaamista, kohtaamisia ja yhdessä tekemisen voimaa. 

Kilpailujohtaja Hanna Nyrönen kuvaa tunteita tapahtuman päättyessä: – Tuntuu sekä helpottuneelta että tosi liikuttuneelta. Tämä viikko on ollut täynnä huippuosaamista, tiukkoja tilanteita ja valtavaa yhdessä tekemisen meininkiä. Kun näkee kilpailijoiden suoritukset ja yleisön innon, tietää, että kaikki työ on ollut sen arvoista.

Historiallinen tapahtuma pienellä paikkakunnalla 

Taitaja2026 oli poikkeuksellinen monella tapaa. Ensimmäistä kertaa tapahtuma järjestettiin näin pienellä paikkakunnalla, Tuusulassa, jossa on noin 40 000 asukasta. 

– Olemme tottuneita tekemään isoja asioita, mutta tämän mittaluokan tapahtuma on meille poikkeuksellisen suuri. Me pystyimme siihen, ja tulevina vuosina myös uudet koulutuksen järjestäjät eri puolilla Suomea pystyvät siihen, Nyrönen toteaa. 

Taitaja-kylässä vierailleet saattoivat aistia tapahtuman ainutlaatuisen tunnelman.  – Toivottavasti tästä välittyi kotoisa, lämmin ja yhteisöllinen fiilis. 

Taitaja on enemmän kuin kilpailu 

Keudan kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu korostaa tapahtuman merkitystä yksittäisiä kilpailusuorituksia laajempana kokonaisuutena.

– Taitaja ei ole vain kilpailu. Se on oppimista, yhteistyötä ja tulevaisuuden rakentamista. Olemme nähneet viikon aikana huippuosaamista, keskittymistä, paineensietoa ja ammattiylpeyttä: juuri niitä taitoja, joita tulevaisuuden työelämä tarvitsee. 

Yli-Suomun mukaan tapahtuma jätti vahvan jäljen sekä yksilöihin että koko alueeseen.

– Taitaja2026 on jättänyt jäljen paitsi kilpailijoihin myös koko Keski-Uudenmaan alueeseen. Se näkyy osaamisen ylpeytenä, lisääntyneenä näkyvyytenä ja ennen kaikkea uutena yhteishenkenä. 

Tapahtuma toi ammatillisen koulutuksen laajasti esille myös valtakunnallisesti. 

Strateginen valinta ja investointi tulevaisuuteen 

Keudalle Taitajan järjestäminen oli tietoinen ja strateginen päätös. 

– Halusimme järjestää tämän tapahtuman, koska uskomme Taitajan merkitykseen. Se vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja osoittaa konkreettisesti, että koulutus kannattaa. 

Yli-Suomu nostaa esiin myös työelämän näkökulman.

– Yritykset joutuvat pian kilpailemaan osaajista. Taitaja tekee eri alojen osaamisen näkyväksi ja lisää koko ammatillisen koulutuksen vetovoimaa. 

Samalla tapahtuma kehittää koko organisaatiota.

– Tällainen kokonaisuus kasvattaa valtavasti myös omaa osaamistamme – niin henkilöstön kuin koko organisaation kyvykkyyttä toteuttaa suuria kokonaisuuksia yhdessä.

Suurtapahtuma syntyy yhdessä 

Taitaja2026:n mittakaava konkretisoituu luvuissa. Tapahtuman toteutuminen on vaatinut laajan verkoston panoksen: mukana oli 400 yhteistyökumppania, Keudan henkilöstö sekä noin 1700 opiskelijaa.

Tapahtuma keräsi kymmeniä tuhansia kävijöitä – ja juuri yleisö teki siitä elävän. – Ilman osallistujia ja yleisöä Taitaja ei olisi Taitaja, Yli-Suomu kiteyttää. 

Taitaja on ennen kaikkea nuorten osaajien näyttämö. 

– Ammattitaito syntyy pitkäjänteisestä harjoittelusta, rohkeudesta ja halusta kehittyä, Yli-Suomu muistuttaa. 

Kilpailijat toimivat viikon aikana esikuvina tuhansille nuorille ja osoittivat konkreettisesti, mitä ammatillinen osaaminen parhaimmillaan on. 

Suurtapahtumien arki – välillä yllätyksiä 

Kulissien takana suurtapahtuman toteutus vaatii jatkuvaa reagointia. Yksi mieleenpainuva hetki koettiin juuri ennen tapahtumaviikon alkua.

– Turvallisuusviranomaiset pyysivät drooniuhan vuoksi pysymään sisällä, ja jouduimme herättämään koko henkilöstön varhain aamulla tilanteen vuoksi. Se oli hetki, joka ei unohdu, Nyrönen kertoo. 

– Tämä oli poikkeuksellinen tilanne, joka varmasti jää mieleen, Yli-Suomu lisää. 

Taitaja2026 oli Keski-Uudenmaan alueelle poikkeuksellisen merkittävä tapahtuma. 

– Se on vahvistanut yhteistyötä koulutuksen, yritysten ja kuntien välillä ja lisännyt ylpeyttä siitä, mitä täällä yhdessä pystymme tekemään, Yli-Suomu kertoo. 

Tapahtuma toimii konkreettisena esimerkkinä siitä, miten ammatillinen koulutus voi yhdistää alueen toimijoita ja tuottaa yhteistä arvoa. Tapahtuman toteutus vaati myös priorisointia ja uudenlaista ajattelua. 

– Olosuhteet ovat edellyttäneet luovuutta, priorisointia ja yhteistä tahtoa. Kaikkea ei ole tehty suurimmalla mahdollisella tavalla, mutta se, mikä on tehty, on tehty yhdessä ja tarkoituksella, Yli-Suomu kuvaa. 

Kapula siirtyy eteenpäin 

Taitaja on osa jatkumoa – perinne, joka siirtyy eteenpäin järjestäjältä toiselle. Seuraavaksi katse suuntautuu kohti Skills Games 2027 -tapahtumaa Helsingin Messukeskuksessa. 

– Taloudesta on tällä hetkellä tiukkaa ja ilmastoakin pitää ajatella. Niinpä pysti matkaa Tuusulasta kohti seuraavaa tapahtumaa pyöräillen, Yli-Suomu kertoo. 

Nyrösen viesti seuraaville järjestäjille on selkeä.

– Ette ole yksin. Keuda tukee ja auttaa – olemme jatkossakin osa Taitaja-yhteisöä. 

Yli-Suomu tiivistää: – Tällä luovutuksella Taitaja2026 siirtyy osaksi historiaa – ja antaa tilaa seuraavalle luvulle. Taitaja jatkuu. 

On vähitellen aika sanoa hei hei.

Taitaja2026 laittaa pillejään pussiin, käärii lavasteet kuplamuoviin ja siirtää ne vuoden ajaksi varastoon, vetää esiripun kiinni, ja ojentaa ohjakset Taitaja2027-tapahtumavuodelle.

Mutta sitä ennen fiilistellään vielä hetki. Tervetuloa Taitaja2026-tapahtumaviikon kuviin ja tunnelmiin Taitaja-traditioihin kuuluvan, perinteisen after movien kautta.

Taitaja2026 after movie on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan audiovisuaalisen oppimisympäristön Sun Median media-alan opiskelijoiden käsialaa. Ja loppufiilistelyt käydään Snafun Taitaja-räpin tahtiin, tietysti.

Taitaja2026 kiittää ja kumartaa!

Tervemenoa seuraavaksi suureen Skills Games -tapahtumaan eli yhdistettyyn Taitaja2027- ja Abilympics-tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen ensi vuoden toukokuussa.

Opetusministeri Anders Adlercreutz korosti kaksi viikkoa sitten alkaneessa Taitaja2026-tapahtumassa ammatillisen koulutuksen vetovoiman, laadun ja arvostuksen merkitystä. Avajaispuheessaan hän kannusti kilpailijoita iloitsemaan osaamisestaan ja olemaan ylpeitä omasta alastaan.

”Olette kulkeneet pitkän matkan”

Opetusministeri puhui kilpailijoille tapahtuman avajaisissa Taitaja2026-viikon alkajaisiksi maanantaina. Hän muistutti, että jo finaaliin pääseminen kertoo pitkäjänteisestä työstä ja sitoutumisesta.

“Olette kulkeneet pitkän matkan tähän hetkeen. Olette harjoitelleet, epäonnistuneet, oppineet uutta ja monta kertaa ylittäneet itsenne”, Adlercreutz sanoi.

Kilpailut olivat monessa lajissa täydessä vauhdissa, kun Adlercreutz vieraili lajialueilla muutamaa päivää myöhemmin keskiviikkona 20.5. Ministeri pysähtyi seuraamaan muun muassa puuseppien, viherrakentajien, eläintenhoitajien, kiinteistönhoitajien ja turvapalvelualan finalistien työskentelyä.

Vaativat kilpailutehtävät havainnollistivat, kuinka laaja-alaista, tarkkaa ja työelämälähtöistä osaamista ammatillisessa koulutuksessa syntyy.

Ammatillinen koulutus rakentaa osaamista työelämään

Opetusministerin mukaan ammatillisen koulutuksen laatu, toimivuus ja vetovoima ratkaisevat, kuinka hyvin koulutus tavoittaa eri aloille tarvittavia osaajia.

“Tämä on ensiarvoisen tärkeää etenkin, kun puhutaan aloista, joilla on työvoimapulaa. On tärkeää huolehtia siitä, että jokaisella nuorella ja aikuisella on mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta osaamisen varaan”, Adlercreutz totesi.

Ammatillinen koulutus antaa vahvan perustan alalle, mutta osaaminen syvenee edelleen työelämässä.

“Monella alalla osaamistarpeet ovat aika spesifejä, jolloin työpaikoilla joudutaan kouluttamaan uudet työntekijät yrityksen erikoisalaan ja tapaan toimia. Työelämän ja koulutuksen dialogi on tässäkin mielessä ensiarvoisen tärkeää”, opetusministeri sanoi.

Taitaja kokoaa koulutuksen ja yritykset yhteen

Yritysten ja koulutuksen yhteistyö näyttäytyi Taitaja2026-tapahtumassa vahvana – Taitaja2026 Keski-Uusimaa -tapahtumalla oli yli neljäsataa yritys- ja työelämäkumppania.

Adlercreutzin mukaan ammatillinen koulutus elää ja uudistuu juuri tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

“Ammatillinen koulutus on yhteiskunnan vahva peruspilari. Koulutus rakentaa alueellista elinvoimaa ja vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin”, opetusministeri totesi.

Adlercreutz viittasi myös tuoreeseen toiminnanohjauksen kokeiluun, jonka tavoitteena on tehdä ammatillisen koulutuksen tarjonnasta joustavampaa ja parantaa koulutuksen ja työpaikkojen kohtaantoa. Kokeilussa koulutuksen järjestäjillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia suunnata koulutusta alueen osaamistarpeiden mukaan.

“Uudessa mallissa koulutuksen järjestäjät voivat itse selvittää ja määritellä, mitä osaamistarpeita alalla on. Tämä parantaa työllistymistä ja myös opiskelijoiden motivaatiota, kun he voivat kouluttautua työhön, jolle on oikeasti tarvetta.”

Taitaja2026-tapahtuman viestintä huipentui kahteen toukokuiseen viikkoon, joista ei puuttunut vauhtia ja eloisia tilanteita. Viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija Minna Luoma piti päiväkirjaa tapahtumista. Yllättikö hänet jokin? Ainakin se, mitä kaikkea Taitaja2026-viestintä lopulta sisältää.

”Viestintä muuttaa Urkalle viimeisenä”

Maanantai 11.5.2026

”Valtaosa Taitaja2026-tiimistä on muuttanut viime viikolla työpisteensä, tai ainakin työn tekemisen paikan, Tuusulan Urheilukeskukseen. Jopa tekniikkapäällikön Petrin tietokoneen näyttöruutu viety. Taitaja2026:een on mielestäni ikuisuus aikaa, vaikka h-hetki koittaa ensi viikolla.

Käy kuten etukäteen hieman pelkäsin. Tavoitteemme saada kaikki Taitaja2026-viestinnän työt vappuun mennessä kuosiin osoittautuu idealistiseksi. Tekemisemme laahaa jäljessä. Kirimme töitämme.

Viestintäkoordinaattori Semi pakkaa toimistolla Urkalle lähteviä viimeisiä Taitaja2026-rollupeja rullakkoon kirjaimellisesti juosten. Minä hoidan samaan aikaan asioita, juoksevia nekin. Semillä on hiki otsalla. Niin on minullakin.

Tiistai 12.5.2026

Viimeisetkin tiimin jäsenet viestintää lukuun ottamatta siirtyvät Urkalle. Jäämme viestintäkoordinaattorin Semin kanssa tiimimme viimeisiksi toimistolle.

Viimeistelemme valokuvaus- ja some-suunnitelmia ja tiimien työvuoroja sekä aikataulutamme opastekylttien viimeistä asennussuunnitelmaa. En uskalla laskea tarkkaa alueelle tulevien kylttien ja banderollien määrää. Niitä on useita, siis useita, satoja.

Viestinnän tiimissämme Taitaja2026-tapahtumaviikon aikana on itseni ja Semin lisäksi seitsemän amisharjoittelijaa. He vastaavat paitsi Taitaja2026:n tapahtuman aikaisesta valokuvaamisesta myös somettamisesta.

Paikalle tapahtumaan saapuu myös vajaa 30 henkinen media-alan amisopiskelijoiden joukko kahden vastuuopettajan johdolla. Heidän tehtävänä on paitsi kuvata kaikki Taitaja2026:n 400 kilpailijaa myös vastata päättäjäisten palkittavien kuvaamisesta.

Lajeja on kaikkiaan 48. Kuvattavia on paljon. Kuumottaa jo nyt opiskelijoiden puolesta.

”Opasteita, opasteita, opasteita..”

Keskiviikko 13.5.2026

Jalkaudun aamuvarhaisesta Keudan kahteen toimipisteeseen vetämään kahdelle eri Taitaja2026-tapahtumatiimille viimeisen briiffin. Keravalla on iltapäivähelle. Syön hätäisesti puiston penkillä kaupasta ostamani lounaan, ja soitan samalla Semille Urkalle. Työtilaamme tilatut kalusteet ovat saapuneet. Viestintätiimin työtila rakentuu Urkalla sijaitsevan tennishallin toiseen kössihalliin.

Kun pääsen itse iltapäivällä Urkalle, viestinnän työtila, siis se kössihalli, muistuttaa jo oikeaa työtilaa. Kahdessa pitkässä rivissä on vastakkain jono pöytiä, joiden äärestä on viikon kuluttua määrä pyörittää koko Taitaja2026-viestintää.

Torstai 14.5.2026

Muu Suomi on vetäytynyt pyhäpäivän viettoon. Minä puen Taitaja2026-tiimille sponssatut oranssinkeltaiset raksavaatteet ylle ensimmäistä kertaa elämässäni. Vaatteilla on ihmeellinen vaikutus. Tulee jotenkin ammattiosaajan olo, sellainen amatinaistaitajaolo.

Kaksihenkinen viestintätiimimme kokoontuu Tuusulan Urkalle aamulla kello yhdeksän asentamaan ensimmäisiä opasteita paikalleen. Saamme asennukseen apua Keudan johtoryhmältä.

Edellisen päivän helle on vaihtunut yhdessä yössä hyiseen tuuleen. Sormiani paleltaa, kun kurkottelen kohti työmaa-aitaa ja kiinnitän banderollia nipusitein.

En tiedä tätä vielä, mutta helatorstaista alkaa rapiat viikon mittainen, kellon ympäri päivittäin koittava työputki, johon sisältyy vain yksi vapaapäivä, sunnuntai.

”Askeleita usean 10 kilometrin verran”

Perjantai 15.5.2026

Kuvittelinko oikeasti etukäteen, että opasteet olisi asennettu päivässä tai kahdessa? Vaikka työ on ripeää ja asentajia paljon, tuntuu, että opasteet eivät lopu koskaan (= tosiasiassa viimeisiä opasteita kiinnitettiin vielä tapahtumaviikon aikana).

Opasteurakka on sanalla sanoen valtava. Kävelen loppuviikon aikana Urkkaa päästä päähän kyltit ja banderollit kainalossa, osin suunnitellusti, osin epätoivoisesti harhaillen. Askelia kertyy päivässä parhaimmillaan – tai pahimmillaan – reilun 30 000 askeleen verran.

Jalat huutavat kotona hoosiannaa. Syön iltaisin kuin hevonen, mutta nukun yöt huonosti. Kroppa ja mieli käyvät ylikierroksilla.

Lauantai 16.5.2026

On jo kolmas perättäinen opasteiden asennuspäivä. Kiinnitämme ilta-auringon paisteessa kauemmaksi tien päähän Semin kanssa banderollia, joka kiittää tulevia Taitaja2026-kävijöitä heidän käynnistään.

Poljen kasvillisuutta pois banderollia kantavan työmaa-aidan ympäriltä, ja mietin, että kaikkeen sitä Taitaja2026-viestintä projektin aikana lopulta taipuu. Olemme olleet Semin kanssa kuin Team Majakka ja Perävaunu sadat opasteet mukanaan.

Annan mielessäni rispektiä raksa-alan ammattilaisille ja kaikille muille, jotka kulkevat töissään päivästä toiseen yllään työkaluja taskuissaan sisältävät työvaatteet. Lauantain jälkeen tuntuu kuin olisin kuljettanut vyötärölläni monen kilon painoista painovyötä.

”Nyt se sitten alkaa”

Maanantai 18.5.2026

On ensimmäisen Taitaja2026-päivän aamu. Urkan käytävät kuhisevat kilpailijoita, huoltajia ja lajivastaavia. Toivottelen heidät ohi kulkiessani tervetulleiksi, ja opastan saapujia oikeisiin paikkoihin.

Koko noin nelikymmenpäinen viestintätiimimme tapaa maanantaiaamuna ensimmäisen, ja samalla myös viimeisen, kerran yhtä aikaa. Saman katon alla töitään viikon ajan tekee nuoria alle 18-vuotiaita tulevaisuuden osaajia, monta ammatillista opettajaa sekä useampi viestinnän ja markkinoinnin työtehtäviä pitkään tehnyttä ammattilaista. Median edustajilla on erikseen oma työtilansa.

Kaksi ensimmäistä päivää puhelimeni soi tauotta, ja juoksen maanantaista alkaen tapahtuma-aluetta päästä päähän kuin sähköjänis. Sähköpostiin asti ehdin korkeintaan iltaisin.

Avajaisissa ymmärrän ensimmäisen kerran, että hei, mehän muuten tehdään suurtapahtumaa nyt ihan oikeasti. On myöhäinen ilta, kun saavun kotiin. Kotona syön, tuijotan nojatuolissa hetken aikaa puhelintani, ja menen nukkumaan.

Tiistai 19.5.2026

On ensimmäinen varsinainen Taitaja2026-kilpailupäivä. Istun aamulla samassa liikenneruuhkassa kaikkien muiden paikalle saapuvien kanssa.

Tiimille todentuu, että ennakkoon haasteeksi arveltuja liikennejärjestelyjä täytyy kohentaa. Väsään illalla Semin kanssa seuraavaa aamua varten turvallisuuspäällikön Nissen toiveiden mukaisia opasteita niistä aineksista, joita meillä on. Mihinpä ei viestintä venyisi.

Moikkailen päivän aikana vastaan tulevia tuttuja kasvoja ja tapaan uusia. En ehdi kenenkään kanssa istumaan kahville tai lounaalle. Puhelin juoksuttaa. Lohduttaa, kun kuulen konkareilta, että Taitajan alussa on aina samanlaista. Huomenna pitäisi jo helpottaa.

Viestintätiimi osoittautuu timanttiseksi ikään ja kokemukseen katsomatta. Valokuvaustiimi juhlii aplodein vastuuopettajiensa johdolla aina, kun yksi kilpailulaji on kuvattu kokonaisuudessaan. Taputuksia kuuluu tuon tuosta, aplodit tahdittavat päiviä.

”Tämän vuoksi Taitaja2026 kannatti kokea”

Keskiviikko 20.5.2026

Aamu alkaa osaltani raskaasti. Varhaisesta alkaen on liian paljon kaikkea liian kerralla. Menen Urkan ulkopuolelle hetkeksi yksin hengittämään.

Päivästä tulee koko tapahtumaviikon raskain. Kuulen, kuinka näytän väsyneeltä. Enpä voi kieltää.

Päivän aikana tule hetkiä, jolloin puhelimeni ei enää soi. Hyödynnän hetket tutustumalla lajialueisiin sekä moikkaamalla yhteistyökumppaneita ja kyselemällä palautetta. Janoan kuulla mielipiteitä, miten olemme Taitaja2026:n osalta onnistuneet.

Autan kaikkia kaikessa, missä pystyn ja ehdin. Autettavaa yhä on.

Kello iltapäiväneljän jälkeen alkaa tämän vuoden uutuus, vanhempainilta, mutta minulla ei ole tietoakaan, mitä kössihallin ulkopuolella tapahtuu. Viimeistelemme viestintätiimin kanssa illan viimeisiä töitä omassa bunkkerissamme.

Hyödynnän illan viimeisiä tunteja rästihommiin ja sometan illan viimeiset sometukset Tuusulan kunnan vastaanotolta.

Torstai 21.5.2026

Valokuvaustiimillä on lista kilpailijoista, joiden kuvat puuttuvat yhä. On enää muutama tunti aikaa kuvata. Autan tiimiä kuvausten selvittämisessä ja mahdollistamisessa. 400 kilpailijan ikuistaminen ja kuvien tallentaminen kuvapankkiin parissa päivässä ei ole ihan pieni pala kakkua edes ammattilaisille.

Käyn katsomassa päättäjäisten läpimenoharjoitukset, jotta osaamme ennakoida tulevien Taitaja2026-mitalistien kuvaustilanteen. Ehdin ensimmäisen kerran tapahtuman aikana syömään lounaan rauhassa.

Hiomme päättäjäisten kuvaamiseen liittyvää miehitystä vielä lennosta hetkeä ennen juhlan alkua. Päätös osoittautuu oikeaksi. Mitalistien kuvaaminen sujuu tiimiltä kuin liukuhihnalta.

Omaksi tehtäväkseni päättäjäisissä jää kilpailijoiden onnitteleminen ja heidän ohjaamisensa omille paikoilleen. Kun katselen kilpailijoiden jännityksestä purkautuvia ja ilosta hihkuvia kasvoja, tiedän, että juuri tämän vuoksi minun piti tehdä tämä vuoden mittainenTaitaja2026-matka.

Taitaja2026 päättyy virallisesti.

”Taitaja2026-kupla puhkeaa”

Perjantai 22.5.2026

On purkupäivä. Käyn palauttamassa ensimmäisen autollisen tavaraa Urkalta kampuksen toimistolle. Tuntuu kuin olisin palannut pitkän kesäloman tai tauon jälkeen uppo-outoon maailmaan. Kampus on kahdessa viikossa puhjennut kesään. Täälläkö olen ollut töissä vain kaksi viikkoa sitten?

Taitajaa rakennettiin laskentatavasta riippuen viikko, kaksi, mutta purkuun on aikaa vain noin vuorokausi. Jo parissa tunnissa perjantaina tapahtuu taikoja. Ihmettelemme yhdessä, että onko täällä vain vajaa vuorokausi sitten oikeasti tehty suuri, 50 000 kävijän tapahtuma.

Perjantaina kerään roskia, siivoan jälkiä ja pakkaan paitsi omiamme myös tulevan vuoden Taitaja2027:n tavaroita pian noudettaviin kuljetuksiin. Pahveja ulkona lajitellessani sataa kaatamalla. Tralla-tralla-laa laulelen vesisateessa itsekseni.

Vien viimeisen kuorman tavaraa illalla kampukselle, ja tapaan muita tiimiläisiä. Istahdamme ensi kertaa yhdessä sohvalle ja huokaamme helpotuksesta.

Taitaja2026 on saateltu kunnialla loppuun.”

Taitaja2026-viestintä työtehtävinä

Taitaja2026-viestinnän työtehtäviin kuului kahden viimeisen tapahtumaviikon aikana muun muassa seuraavaa: somettaminen, verkkosivujen päivittäminen, työtilan rakentaminen ja purkaminen sekä lisäkalusteiden tilaaminen, työsuunnitelmien tekeminen ja aikatauluttaminen, valokuvausten organisoiminen ja sopiminen, yhteydenpito vastuuryhmien opettajiin sekä opiskelijoihin, vastuutiimien briiffaaminen, mediatilan luominen ja sen ylläpidosta vastaaminen, kuvausseinien pystyttäminen ja purkaminen (useaan otteeseen), opasteiden kiinnittäminen, puuttuvien opasteiden lisätilausten tekeminen, pikaisten opasteiden tekeminen joko tulostamalla tai muuten käsin askartelemalla, lajialueille kuuluvien materiaalien kuten rollupien ja beach flagien toimittaminen, oheisohjelmapaikkojen materiaalien toimittaminen ja/tai organisointi, esitysaineistojen täydentäminen, juoksevien asioiden hoitaminen (kuten valokuvaajien hoitaminen ad hoc -tilanteisiin, tavaroiden kiikuttaminen ja/tai vastaanottaminen), Taitaja-liputtamisesta sopiminen ja lippujen kokoaminen yhteen seuraavalle tapahtumajärjestäjälle, kookkaiden opastekylttien rakentamisesta ja niiden sijoittelusta sopiminen, kysymyksiin vastaaminen ja auttaminen erilaisissa ongelmatilanteissa, siivoaminen, järjesteleminen, roskien lajitteleminen ja kuljetusten tilaaminen.

Taitaja2026-viestintä henkilöinä

Taitaja2026-viestintätiimin miehitys tapahtumaviikon aikana oli seuraava: viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija, viestinnän ja markkinoinnin koordinaattori, seitsemän media-alan ammatillista opiskelijaa/työharjoittelijaa, joiden vastuulla oli tapahtuman aikainen yleisvalokuvaus ja sometus, yksi tapahtumaviikon aikainen ammattivalokuvaaja ja mediaviestijä sekä kahdesta vastuuopettajasta sekä 26 media-alan ammatillisesta opiskelijasta koostuva valokuvaustiimi, jonka tehtävänä oli paitsi 400 kilpailijan myös kaikkien mitalistien valokuvaaminen.

Kirjoittaja

Minna Luoma

Minna toimi Taitaja2026-viestinnän ja -markkinoinnin asiantuntijana

Ensimmäistä kertaa Taitaja-tapahtumassa ja ammattitaidon SM-kilpailuissa vieraillut työministeri Matias Marttinen seurasi kilpailutehtäviä ja keskusteli lajivastaavien sekä työelämäkumppaneiden kanssa. 

Kilpailijoiden osaaminen ja Tuusulan urheilupuistossa näkyvä ammattiylpeys tekivät ministeriin vaikutuksen. 

“Ei onnistuisi minulta nämä tehtävät”, totesi Marttinen tutustuessaan infrarakentamisen lajiin Taitaja2026-tapahtumassa keskiviikkona 20.5.2026. 

Kilpailija purkaa Scanian kyydillä saapuneen kuorman pyöräkuormaajalla. Lastin purkaminen työmaaolosuhteita jäljittelevässä ahtaassa paikassa vaatii osaamista ja keskittymistä. 

“Kilpailijoilta löytyy taitoa ja kykyä toimia paineen alla. Nämähän ovat kavereita, jotka kaivavat Mannerheimintien auki”, totesi lajivastaavana toiminut Keudan opettaja Matias Varpa. 

Varpa kertoi vaativista kilpailutehtävistä: kahden ja puolen kilpailupäivän aikana kilpailijat suorittavat yhteensä seitsemän tehtävää. 

Yritykset tuovat Taitajaan kalustoa, osaamista ja työelämän näkökulmaa 

Infrarakentamisen lisäksi Marttinen tutustui muun muassa ajoneuvotekniikkaan, autokorinkorjaukseen, hitsaukseen ja levytöihin sekä vaatteenvalmistukseen ja kokkilajiin. Yrityskumppaneiden merkitys nousi lajialueilla esiin. 

Pitkäaikaisen työelämäkumppanin PPG Tikkurilan Tarmo Hämäläinen avasi maalaus ja tapetointi -lajin päätuomarina lajin arviointikriteerejä ja ammatillisen koulutuksen kanssa tehtävää yhteistyötä. 

“Teemme tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Valmennamme ja koulutamme osaajia meillä Tikkurilalla, ja haluamme tietysti vaikuttaa siihen, millaisia osaajia alalle tulee. Osaaminen karttuu vain tekemällä, ja sitä haluamme alan opiskelijoille mahdollistaa”, Hämäläinen sanoi. 

Kumppanuuksilla yritysten ja muiden työnantajien kanssa varmistetaan, että valmistuvien ammattilaisten osaaminen vastaa työnantajien tarpeisiin. Kumppaneiden panos Taitaja-tapahtumalle on merkittävä. 

“Tapahtumassa on mukana 400 yrityskumppania, ja yritykset ovat tuoneet kilpailuun neljän miljoonan euron arvosta laitteita, teknologiaa, tarvikkeita, materiaaleja sekä rahaa ja myös aikaansa. Noin puolet lajien sadoista tuomareista on työelämän edustajia”, kertoi Keudan johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu. 

Ammattiosaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa 

Marttinen korosti ammatillisen koulutuksen asemaa. Aloista, joilla osaamiselle on tulevaisuudessa erityisesti tarvetta, hän nosti esiin teknologiateollisuuden, julkiset palvelut ja sosiaali- ja terveysalan. 

“Työministerin näkökulmasta puhumme koulutuksesta, joka kouluttaa osaajia suoraan ammatteihin. Ammatillisella koulutuksella on ratkaiseva merkitys meillä yhteiskunnassa.” 

Työministeri kannusti nuoria opiskelemaan ja hankkimaan ammatin. Hän totesi, että koulutus ja osaaminen ovat paras suoja työttömyyttä vastaan. 

Selkeä viesti nuorille oli, että ammattiosaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Tekoäly muuttaa työtä ja osaamisvaatimuksia, mutta ei poista ammattiosaamisen tarvetta. 

“Tarvitsemme ison määrän osaajia eri toimialoille ja erilaisiin tehtäviin. Tämä ei tule muuttumaan, vaikka työelämän murros onkin suuri”, Marttinen sanoi. 

Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit on jaettu tänään Tuusulassa. Koko kilpailun parhaaksi Taitajien Taitajaksi valittiin puhtauspalvelulajissa kilpaillut Elina Lohi.

Taitaja2026 Keski-Uusimaa -tapahtuma järjestettiin Tuusulassa 18.−21.5.2026. Suomenmestaruusmitaleista kamppaili yli 400 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa nuorta. Mitalit jaettiin 47 lajissa, joista viisi oli erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja. Taitaja-tapahtumalle myönnettiin tämän kevään tapahtumassa Ekokompassi-sertifikaatti.

Kaikki Taitaja-tulokset löytyvät liitteestä. (korjattu 24.5.2026 klo 10.25 lajin 316 osalta)

Kuvia löytyy Skills Finlandin kuvapankista, ja kuvapankki täydentyy vielä lähipäivinä.

Taitajien Taitajaksi valittiin Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa opiskeleva Elina Lohi, joka kilpaili puhtauspalvelulajissa. Elina on alansa ylpeä edustaja ja kehittäjä. Hän on puhtauspalvelun puolesta puhuja, joka pitää omaa alaansa sydämenasiana. Taitajien Taitaja toimii ammatillisen koulutuksen edustajana vuoden ajan.

– Taitaja2026 on ollut tällä viikolla koko suomalaisen ammatillisen koulutuksen juhla. Olemme nähneet huippuosaamista, keskittymistä, paineensietoa ja ammattiylpeyttä – näitä taitoja tulevaisuuden työelämä tarvitsee. Kilpailijat ja tällainen suurtapahtuma on inspiroitunut meitä kaikkia, myös niitä tuhansia nuoria, jotka ovat vierailleet tapahtumassa ja parhaillaan tekevät omia valintojaan tulevaisuuteen, sanoo Taitaja2026-tapahtuman kilpailujohtaja Hanna Nyrönen.

Yläkoululaisten leikkimielisen tieto- ja taitokilpailun Taitaja9:n voittanut joukkue on joukkue nimeltä Tuff Guys Turun S:t Olofsskolan skolasta. Tapahtuman järjestelyistä vastanneen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula ovat palkinneet kukin oman kuntansa menestyneimmän Taitaja9-joukkueen jäsenet kesätyöpaikoilla.

Lue lisää: Taitaja9-kilpailusta väylä ensimmäiseen kesätyöpaikkaan

Taitaja-tapahtumalle Ekokompassi-sertifikaatti

Taitaja-tapahtumalle on myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti. Sertifikaatti vahvistaa tapahtuman pitkäjänteistä vastuullisuustyötä ja luo pohjan tulevien Taitaja-tapahtumien ympäristövastuun kehittämiselle.

– Näin isolla tapahtumalla on väistämättä ympäristövaikutuksia. On tärkeää, että vastuullisuudelle on yhteiset tavoitteet, ohjeet ja seuranta, sanoo Keudan kestävän kehityksen asiantuntija Jenna Kauppi.

Taitaja-tapahtumassa vastuullisuustyö näkyy muun muassa jätehuollossa, kierrätyksessä, kemikaaliturvallisuudessa, hankinnoissa ja lajien omissa vastuullisuuslupauksissa. Jokaisessa kilpailulajissa pohditaan, miten ympäristökuormitusta voidaan vähentää, ja samalla opetetaan tuleville ammattilaisille kestäviä toimintatapoja omalla alallaan.

Kestävä kehitys, työturvallisuus ja yrittäjyys näkyvät kaikissa lajeissa

Kestävä kehitys, työturvallisuus ja yrittäjyys ovat teemoja, jotka näkyvät kaikissa Taitaja-lajeissa ja koko tapahtumassa. Jokaisen teeman tiimoilta palkitaan laji, joka on kyseisenä vuonna toiminut esimerkillisesti teeman huomioimisessa. Palkinnot jaettiin tänä vuonna seuraavasti:

• Kestävän kehityksen Taitaja-palkinnon sai TaitajaPLUS-laji ravintola- ja cateringpalvelut
• Yrittäjyyden Taitaja-palkinnon sai sähköasennuslaji
• Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Taitaja-palkinnon sai leipuri-kondiittorilaji

Seuraava Taitaja-kilpailu järjestetään toukokuussa 2027 Helsingin Messukeskuksessa yhdessä erityistä tukea tarvitsevien ammattilaisten MM-kilpailun Abilympcsin kanssa. Yhdessä ne muodostavat Skills Games -suurtapahtuman. 

Taitaja2026 Keski-Uusimaa

Taitaja on Suomen suurin ammattitaidon SM-kilpailutapahtuma
Tapahtuma-aika: 18.­–21.5.2026
Noin 500 kilpailijaa, kymmeniä tuhansia kävijöitä
Ammattitaitolajeja yhteensä 48
Teema vuonna 2026: Tulevaisuuden osaaja
Järjestäjä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ja Skills Finland

Valtakunnallisen Taitaja9-kilpailun finaali kilpailtiin 20.5. Taitaja2026 Keski-Uusimaa -tapahtumassa Tuusulassa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan omistajakunnat tarjoavat oman kuntansa parhaalle Taitaja9-joukkueelle kesätyöpaikat tulevana kesänä. Skills Finland ja Keuda haastavat Suomen muut kunnat seuraamaan esimerkkiä ja tarjoamaan nuorille tärkeitä mahdollisuuksia ensimmäisiin työpaikkoihin.

Taitaja9 on 7.–9.-luokkalaisille suunnattu leikkimielinen ammattitaitokilpailu, jossa nuoret pääsevät kokeilemaan eri aloilla tarvittavia taitoja, tiimityötä ja ongelmanratkaisua. Finaalissa kilpaili 36 kolmihenkistä joukkuetta eri puolilta Suomea.

Tuusulan Kellokosken koulun A.L Stop & Go -joukkueen Eetu Amhamdi, Johannes Tiippana ja Lukas Lindberg ovat iloisia luvatusta työpaikasta.

– Tämä on tosi hyvä juttu, kun nykyään on vaikea saada kesätöitä, nuoret sanovat.

Lukakselle kesätyöpaikka tulee olemaan ensimmäinen, Eetulla ja Johanneksella on jo aikaisemmilta vuosilta kesätyökokemusta.

Kesätöiden tarjoaminen on tärkeä vastuullisuusteko

Taitaja2026-tapahtuman järjestäjä Keuda haastoi omistajakuntansa eli Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen, Sipoon ja Tuusulan tarjoamaan kesätyöpaikat oman kuntansa parhaiten menestyneen joukkueen jäsenille. Joukkueet Tuusulasta ja Sipoosta nähtiin myös finaalissa, mutta kesätyöpaikka tarjottiin aluekilpailuissa parhaiten menestyneelle jokaisen kunnan joukkueelle.

Skills Finlandin toiminnanjohtaja Maria Ekroth ja Keudan johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu toivovat, että mahdollisimman moni Suomen yli 300 kunnasta seuraa esimerkkiä tulevina vuosina.

– Tämä on kunnilta konkreettinen vastuullisuusteko nuorten työllistymisen tukemiseksi. Kolmen nuoren palkkaaminen on yhdelle kunnalle pieni satsaus, mutta näille nuorille tärkeä mahdollisuus saada ensimmäinen työpaikka. Kiitämme lämpimästi Keski-Uudenmaan kuntia siitä, että he tarttuivat haasteeseen ja näyttävät esimerkkiä myös muille Suomen kunnille, Ekroth ja Yli-Suomu sanovat.

Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurila korostaa, että ensimmäisellä kesätyöpaikalla on nuorelle suuri merkitys myös tulevaisuuden työllistymisen kannalta.

– Ensimmäinen kesätyöpaikka on nuorelle todella tärkeä. Nuoret tarvitsevat työkokemuksia, ja halusimme ilman muuta lähteä tähän mukaan, kun meille tällaista mahdollisuutta ehdotettiin, Laurila sanoo.

Taitaja9-kilpailu on osa vuosittaista Taitaja-tapahtumaa, joka kokoaa yhteen ammattiin opiskelevat nuoret, yritykset, työnantajat, urapolkuja pohtivat yläkoululaiset, alanvaihtajat, opettajat, koulutuksen kehittäjät ja päättäjät. Skills Finland vastaa Taitaja-tapahtuman kokonaisuudesta yhdessä vuosittain vaihtuvan järjestäjän kanssa.

Taitaja2026 Keski-Uusimaa

• Taitaja on Suomen suurin ammattitaidon SM-kilpailutapahtuma
• Tapahtuma-aika: 18.­–21.5.2026
• Noin 500 kilpailijaa, kymmeniä tuhansia kävijöitä
• Ammattitaitolajeja yhteensä 48
• Teema vuonna 2026: Tulevaisuuden osaaja
• Järjestäjä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ja Skills Finland

Lisätiedot:

Riikka-Maria Yli-Suomu
johtaja, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
Puh:0503486544
riikka-maria.yli-suomu@keuda.fi

Maria Ekroth
toiminnanjohtaja, Skills Finland
Puh:040 707 9114
maria.ekroth@skillsfinland.fi

Hanna Nyrönen
Kilpailujohtaja, Taitaja2026, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
Puh: 040 5218428
hanna.nyronen@keuda.fi

Katja Katajamäki
viestintäpäällikkö, Skills Finland
Puh:040 7320691
katja.katajamaki@skillsfinland.fi

Taitaja2026-tapahtumaviikko käynnistyi virallisesti maanantaina 18. toukokuuta 2026 Keski-Uudellamaalla. Päivän aikana tunnelma tiivistyi vähitellen kohti iltapäivän avajaisia, kun kilpailijat, lajitoimijat ja tapahtuman rakentajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhteiseen kisakylään Tuusulan urheilukeskuksessa.

Päivä alkoi näkyvästi myös valtakunnallisessa mediassa. Keudan kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu sekä Keudan opiskelija ja opiskelijakunta Kuoman tuleva puheenjohtaja Tony Losio vierailivat aamulla Ylen Aamu-tv:ssä keskustelemassa Taitaja-tapahtumasta, ammatillisesta koulutuksesta ja tulevaisuuden osaamisesta.

Katso Yle Aamusta: Etätyö muutti työelämän valtarakenteita | Ylen aamu | Yle Areena

Tapahtuma-alueella viimeiset valmistelut jatkuivat vielä maanantaina ennen avajaisia. Kilpailijat ja lajitoimijat pääsivät tutustumaan kilpailualueisiin ja kisakylään ennen kello 15 alkavaa avajaistilaisuutta.

Kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomun mukaan tunnelma ennen avajaisia oli erityinen.

”Tunnelma on samaan aikaan innostunut, keskittynyt ja hyvin ylpeä. Rakentamisviikolla 1700 opiskelijaa ja lähes koko henkilöstö nostivat tapahtumaa pystyyn ja silloin tunnelma alkoi konkretisoitua”, Yli-Suomu kuvaili.

Taitaja2026 on rakentunut lähes kahden vuoden valmistelutyön tuloksena. Mukana tapahtuman toteuttamisessa on ollut laajasti Keudan henkilöstöä, opiskelijoita, ammatillisia oppilaitoksia sekä työelämäkumppaneita.

”Taitaja-viikko konkretisoi keudalaisten osaamisen, mutta myös lähes kahden vuoden pitkäjänteisen valmistelutyön. Työ muuttuu teoiksi: oppimisympäristöiksi, kohtaamisiksi ja huippuosaamiseksi”, Yli-Suomu jatkoi.

Myös rehtori Anna Mari Leinonen korosti tapahtuman merkitystä nuorille ja ammatilliselle koulutukselle.

”Taitaja on ammatilliselle koulutukselle enemmän kuin kilpailu. Se on paikka, jossa nuoret saavat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi omana itsenään ja omalla osaamisellaan”, Leinonen kiteytti.

Kilpailujohtaja Hanna Nyrösen mukaan kisaviikon käynnistyminen tuntuu samaan aikaan helpottavalta ja innostavalta.

”Fiilis on samaan aikaan helpottunut, innostunut ja vähän epätodellinenkin. Tätä on rakennettu pitkään, ja nyt koko kisakylä herää eloon. On upeaa nähdä, miten nuorten osaaminen, työelämä ja yhteistyö konkretisoituvat yhdessä paikassa”, Nyrönen kuvaili.

Taitaja2026n avajaisia vietettiin innostuneissa ja odottavissa tunnelmissa. Tilaisuuden aikana kuultiin tapahtuman ja ammatillisen koulutuksen merkitystä korostavia puheenvuoroja sekä nautittiin upeista musiikkiesityksistä. Avajaisten juontajina toimivat Patrik Tanner ja Tiina Halmevuo yhdessä Skillyn kanssa.

Avajaisissa kuultiin myös videotervehdys pääministeri Petteri Orpolta. Virallisesti Taitaja2026-tapahtuman avasi opetusministeri Anders Adlercreutz.

Avajaisten myötä kisaviikko käynnistyi virallisesti, ja kilpailualueilla päästään seuraavina päivinä seuraamaan satojen nuorten ammattiosaamista eri kilpailulajeissa.

Tervetuloa tutustumaan Taitaja2026-tapahtumaan

Taitaja2026 järjestetään Tuusulassa 18.–21.5.2026. Tapahtuma kokoaa yhteen satoja kilpailijoita eri puolilta Suomea näyttämään ammattitaitoaan kymmenissä eri lajeissa.

Tapahtuma on avoin kaikille, ja kisaviikon aikana kävijät pääsevät tutustumaan ammatilliseen koulutukseen, työelämän teknologiaan sekä tulevaisuuden osaamiseen käytännönläheisesti.

Taitaja2026-tapahtuman valmistelut ovat aika lailla valmiina, kun kisat käynnistyvät avajaisten muodossa 18.5.2026. Tapahtuma-alueen rakentamisessa on ollut mukana laajasti Keudan eri alojen henkilöstöä sekä opiskelijoita, jotka ovat päässeet tekemään oman alansa työtehtäviä osana opintojaan.

Valmistelutyöt on opinnollistettu opiskelijoille, joten samalla kun tapahtuma rakentuu, opiskelijat saavat käytännön kokemusta työelämän kaltaisista projekteista ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa.

Tässä artikkelissa tutustutaan siihen, miten Taitaja2026-valmistelut ovat näkyneet logistiikka-, rakennus- sekä sähkö- ja automaatioaloilla.

Logistiikka pitää tapahtumavalmistelut liikkeessä

Keudan logistiikka-alan opiskelijat ja henkilökunta ovat olleet vahvasti mukana Taitaja2026-tapahtumavalmisteluissa. Rakennusviikon aikana opiskelijat ovat kuljettaneet tavaraa tapahtuma-alueelle sekä lastanneet ja purkaneet sitä trukeilla ja pyöräkuormaajilla henkilökunnan ohjauksessa.

”Projekti on sisältänyt monipuolisesti logistiikan työtehtäviä”, logistiikka-alan vastuuopettaja Juho Hiltula kertoo.

Mukana projektissa on ollut kymmeniä logistiikka-alan opiskelijoita. Opettajan mukaan projekti on tarjonnut opiskelijoille aidon kokemuksen työelämästä.

”Tämä on opiskelijoille todella hyvä kokemus ja he ovat olleet innoissaan mukana.”

Yksi mukana olevista opiskelijoista Leo kertoo päässeensä tekemään monipuolisesti oman alan työtehtäviä.

”Olen päässyt muun muassa ajamaan trukilla ja siirtelemään tavaroita. Myös pyöräkuormaajalla olen ajanut jonkin verran. Olen tykännyt tästä työstä tosi paljon”, Leo kertoo.

Työ tapahtuma-alueella on konkretisoinut Leolle logistiikan merkitystä suuressa tapahtumassa.

”Jos logistiikka ei kulje, ei tavara kulje eikä tällaista tapahtumaa voitaisi järjestää”, Leo kiteyttää.

Juho painottaa, että tapahtuman logistiikan suunnittelu ja toteutus on ollut yhteinen ponnistus koko logistiikkatiimiltä.

”Yhdessä tätä on tehty. Tämä on ollut tosi iso ponnistus – ihan koko Keudassa.”

Rakennusalan opiskelijat rakentavat tapahtumaympäristöä

Keudan rakennusalan opiskelijat ja henkilöstö ovat olleet mukana muun muassa hallien lattioiden suojaamisessa, seinäelementtien rakentamisessa, aitojen pystyttämisessä sekä esteettömyys- ja kulkuramppien tekemisessä.

Projektissa on ollut mukana kymmeniä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita. Opettajien mukaan opiskelijat ovat pitäneet erityisesti työn vaihtelevuudesta ja siitä, että tehtävät poikkeavat tavallisista harjoitustöistä.

”Tällainen projektityöskentely antaa isompaa mittakaavaa siihen, mitä rakentaminen voi olla. Täällä pääsee soveltamaan käytännön osaamista tavalla, jota ei välttämättä oppikirjoista löydy”, Keudan rakennusalan opettaja Veli Alho kuvailee.

Projektin aikana opiskelijat ovat päässeet vahvistamaan myös työelämässä tärkeitä yhteistyötaitoja, sillä työmaalla on ollut mukana useita eri toimijoita.

Rakennusalalla odotetaan innolla tapahtuman alkamista.

”Hyvät on odotukset. Kun on hyvin suunniteltu, niin eihän tapahtuma voi mennä kuin hyvin”, ammattimies Markus Palmroth toteaa.

Sähkö- ja automaatioalan opiskelijat sähköistävät kilpailualueita

Keudan sähkö- ja automaatioalan opiskelijat ovat osallistuneet tapahtuman sähköistyksen suunnitteluun ja toteutukseen viime syksystä lähtien. Keväällä opiskelijat ovat tehneet aluekaapelointeja ja kilpailualueiden sähkönsyöttöjä eri halleihin.

”Käytännössä kaikki on toteutettu opiskelijatyönä. Ainoastaan Tekova-areenan sähköistyksen on hoitanut ulkopuolinen urakoitsija. Hienosti meiltä on porukka ollut mukana, Keudan sähkö- ja automaatioalan opettaja Arvi Salokangas kuvailee.

Arvi toimii koko tapahtuma-alueen sähkötöiden johtajana ja vastaa tapahtuman aikana alueen sähköpäivystyksestä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Mukana työskentelyssä on ollut kymmeniä alan opiskelijoita. Projektin aikana opiskelijat ovat päässeet tekemään poikkeuksellisen laajaa kokonaisuutta.

”Tämä ei ole ihan tavanomainen sähkötyö. Kun kyseessä on niin sanotusti messu- ja väliaikaissähköä, niin kyseessä on hyvin erityyppinen projekti. Opiskelijat saavat tästä varmasti todella hyvän kokemuksen.”

Myös opiskelijat itse kokevat oppineensa paljon käytännön työtehtävissä. Keudan toisen vuoden opiskelijat Elli ja Jimi ovat olleet tiiviisti mukana projektissa.

”Onhan täällä oppinut paljon. Todentamaan, että vaiheet ovat oikein kolmivaihejärjestelmässä sekä tekemään käyttöönottotarkastuksia”, Jimi kuvailee. 

He molemmat toteavat, että sähkö- ja automaatioalan opinnot ovat tuntuneet omilta.

”Suosittelen kyllä alaa. Jos yhtään kiinnostaa, niin kannattaa hakea”, Elli kiteyttää. 

Kokonaisuudessaan sähkö- ja automaatioalalla tunnelmat ennen tapahtumaa ovat positiiviset.

”Tosi hienoa nähdä, kun kaikki valmistuu. Olen tosi ylpeä opiskelijoiden panoksesta”, Arvi sanoo lopuksi.