Taitajassa osaajapulaa taklataan levein hartein

Opetus- ja kulttuuriministeriön Petri Lempinen, Perho Liiketalousopiston Juha Ojajärvi ja Skills Finlandin Maria Ekroth kertovat, millä tavalla Taitaja-tapahtuma auttaa ratkaisemaan osaajapulaa.

Taitaja-tapahtuman avulla pyritään kasvattamaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa, jotta suomalainen työelämä saisi käyttöönsä osaavia työntekijöitä. Koulutuksen laatu ja vetovoima karttuvatkin Taitajassa monen mekanismin kautta.

– Ammattitaitokilpailuissa kilpailijat kehittävät osaamistaan ja kehittyvät omaan huippuunsa. He vievät osaamisensa mukanaan työelämään ja kehittävät sitä kautta alaansa, Skills Finlandin toiminnanjohtaja Maria Ekroth konkretisoi.

Perho Liiketalousopisto lähettää Taitajaan kilpailijoita kaikilta koulutusaloiltaan, ja oppilaitoksen ylin johto on antanut kilpailutoiminnalle vankan tukensa. Rehtori, toimitusjohtaja Juha Ojajärvi on huomannut, että Taitaja-kilpailussa menestyneet osaajat kiinnostavat yrityksiä. – Työnantajat arvostavat sitä, että CV:ssä on merkintä Taitajaan osallistumisesta, hän kertoo. Yritykset tekevät rekrytointia myös paikan päällä tapahtumassa tarjoamalla kilpailussa menestyneille nuorille työpaikkoja.

Taitaja-tapahtuma kokoaa verkoston, joka yhdessä ratkoo osaajapulaa

Taitaja rakentuu valtavan verkoston yhteisenä ponnistuksena, ja tapahtumassa sadat ammatilliset opettajat ja yritysten edustajat pääsevät tekemään yhteistyötä. Taitaja palveleekin osaajapulan ratkaisemisen välineenä myös, koska se toimii tiedon jakamisen foorumina. – Kaikki oppivat toisiltaan ja vievät kertyneen osaamisen omille työpaikoilleen. Opettajat vievät oppimaansa tietenkin myös omille opiskelijoilleen. Tämä kaikki kehittää aloja ja osaamista, Maria Ekroth kertoo.

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö Taitajassa on luontevaa jo siksikin, että myös ammatillinen koulutus järjestetään yhdessä työelämän kanssa. – Opintoihin sisältyy oppimista käytännön työtehtävissä työpaikoilla ja yrityksissä. Työpaikkojen edustajat osallistuvat myös näyttöjen eli opiskelijan osaamisen arviointiin, opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen konkretisoi.

Lempinen pitää osaajapulan ratkaisemisen kannalta merkittävänä paitsi koulutuksen ja työelämän yhteistyötä myös ammattitaitokilpailutoiminnan ympärille rakentunutta ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja opettajien verkostoa. – Verkosto mahdollistaa vertaisoppimista ja siten tukee koulutuksen jatkuvaa kehittämistä.

Juha Ojajärvi näkee Taitajan myös erinomaisena areenana eri toimialojen väliselle vuoropuhelulle. – Joka alalla ei tarvitse keksiä samaa asiaa uudestaan, kun ajatukset liikkuvat alojen välillä, Ojajärvi kiteyttää.

Tietäjät tietävät, millaista ammatillinen koulutus tosiasiassa on

Maria Ekroth kertoo, että selvitysten mukaan opiskelijat itse ovat tyytyväisiä ammatilliseen koulutukseen, mutta koulutuksen vetovoima ei yllä samalle tasolle. Syyksi tähän Ekroth kertoo ennen kaikkea sen, että monella on väärä mielikuva ammatillisesta koulutuksesta ja ammattialoista.

– Esimerkiksi moni työ, joka aiemmin vaati fyysistä voimaa, on teknologian kehityksen myötä muuttunut kevyeksi. Mielikuvat voivat siis olla vanhentuneitakin. – Taitajan avulla haluamme saada mielikuvan ammatillisesta koulutuksesta vastaamaan opiskelijoiden hyviä kokemuksia. Ajatuksena on, että tätä kautta ihmiset löytäisivät paremmin ammatillisen koulutuksen pariin.

Taitajassa vieraillessa kaikkoaa nopeasti käsitys siitä, että kädentaitoa vaativat ammatit olisivat teknologian kehityksen myötä katoamassa. – Työnantajien viesti on se, että ammattiosaajia tarvitaan. Vaikka monissa ammateissa käytetään apuna kehittynyttä teknologiaa, nämä ovat aloja, joilla ihmistä tarvitaan edelleen, Ekroth kertoo.

Nuorten tapahtumasta voivat ammentaa muutkin kuin nuoret

Taitaja-tapahtuman ydinkohderyhmää ovat kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset, jotka miettivät, mitä suuntaisivat opiskelemaan peruskoulun jälkeen. – Olisi arvokasta, että jokainen peruskoulunsa päättävä ikäluokka pääsisi tutustumaan ammatillisen koulutuksen aloihin näin valtavan konkreettisella tavalla, Juha Ojajärvi sanoo.

Tänä vuonna Perho Liiketalousopistosta Taitajaan osallistui ammatillisen koulutuksen opiskelijoita paitsi kilpailijoina myös tapahtuman vierailijoina. – Toivomme, että tapahtumassa vieraileminen sytyttää innon hakea seuraavana vuonna kilpailemaan, Ojajärvi sanoo.

Taitaja tunnetaan ennen kaikkea nuorten tapahtumana, mutta nuorten lisäksi tapahtumassa on vieraillut myös päiväkotiryhmiä, minkä ansiosta myös pienet lapset ovat päässeet tutustumaan ammatteihin.

Petri Lempinen näkee Taitajan keinona tehdä ammatillisen koulutuksen moninaisuutta ja mahdollisuuksia näkyväksi paitsi opiskelupaikkaa hakeville ja tuleville opiskelijoille myös työelämän toimijoille. – Onhan kyse suurimmasta yksittäisestä näyteikkunasta ammatilliseen koulutukseen, hän kiteyttää. Lue myös AMKE ry:n hallituksen jäsenen ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kuntayhtymän johtajan Tuula Antolan ja Perho Liiketalousopiston rehtori, toimitusjohtaja Juha Ojajärven blogikirjoitus ”Tehdään yhdessä palvelualojen tulevaisuus”.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Taitaja2023 Aftermovie on julkaistu – kiitämme upeasta vuodesta ja käännämme katseet seuraaviin kisoihin

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestettiin 8.–11.5.2023 Tapiolan urheilupuistossa. Tapahtuman […]

Taitaja2023-kilpailun tulokset

Täydelliset Taitaja SM-lajien tulokset ovat liitteenä tiedotteen lopussa. Taitaja9-kilpailun tulokset […]

Taitajien Taitajaksi valittu Viljami Turve: En ole koskaan voittanut mitään, joten tuntuu hienolta – ja oudolta

Taitaja-kilpailujen ja ammatillisen koulutuksen lähettilääksi valittiin putkiasennuksen kultamitalisti, Tampereen seudun […]