Taitajassa näkyy, tuntuu, maistuu ja tuoksuu tulevaisuus

Taitaja2023 Espoo -tapahtuma on näyteikkuna ammatilliseen koulutukseen – ja ikkunasta aukeaa myös näkymiä työn tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa pääsemme tutustumaan vertikaaliviljelyyn, autoalaan tulevaisuuden työpaikkana, hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin ja siihen, miten dronet ovat muuttaneet poliisin työtä. Tervetuloa matkalle ammattien tulevaisuuteen!

Vertikaaliviljelykaapit matkaavat kuuhun

Tulevaisuuden ruokateknologia -ammattinäytöksessä vierailijat pääsevät vertailemaan sokkona vertikaaliviljelykaapeissa kasvatettuja yrttejä kaupan yrtteihin ja kokeilemaan omin käsin yrttien lisäämistä pistokkaista.

Idea ammattinäytöksestä juontaa Omnian, Espoon kaupungin, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteistyöhankkeesta (omnia.fi), jonka kautta Omnia ja vertikaaliviljelykaappeja kehittävä Arctic Farming (arcticfarming.fi) kohtasivat toisensa. Arctic Farming on jo ennen Taitajaa toimittanut kaappeja myös Omnian ravintola Henricukselle (omnia.fi).

– Opiskelijat ovat hyvin kiinnostuneita uusista viljelymenetelmistä ja haluavat tutustua niihin myös käytännössä, Omnian puutarha-alan koulutuspäällikkö Johanna Issakainen kertoo. – Hankkeen ansiosta opiskelijat ovat päässeet tutustumaan vertikaaliviljelyyn, vaikka viljelymenetelmää ei ole vielä mahdollista opiskella osana ammatillista tutkintoa.

Arctic Farmingin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Oliver Rotko pitää yhteistyötä oppilaitosten kanssa ensiarvoisen tärkeänä. – Yhteistyön kautta yrityksemme pääsee tutustuttamaan eri alojen osaajat vertikaaliviljelyyn jo varhaisessa vaiheessa.

Taitaja2023 Espoo -tapahtumaan Arctic Farming on toimittanut kaappeja paitsi ammattinäytöstä varten myös ravitsemuspalvelujen SM-kilpailijoiden käyttöön. – Viljelykaapissa kasvaneissa yrteissä on erilainen aromi kuin kaupan vastaavissa. Kilpailuun osallistuvat opiskelijat saavat siis haasteekseen pohtia, miten meidän minttumme ja timjamimme sopivat heidän annoksiinsa.

Vertikaaliviljelyn jujuna on viljelyn ilmastokuorman pienentäminen. Jos viinikaappia muistuttava viljelykaappi viedään esimerkiksi ravintolaan, saadaan todellista lähiruokaa. Vertikaaliviljelyssä ei käytetä lainkaan maa-ainesta vaan kasvi ottaa tarvitsemansa ravinteet ravinneliuoksesta. – Viljelymenetelmä kuluttaa vähemmän vettä ja ravinteita, ja samalla säästytään kuljetuksen ympäristökuormalta, Issakainen kertoo. – Tämä on se viesti, jota haluamme välittää Taitajan ammattinäytöksellä.

Suomessa vertikaaliviljelytuottajia on jo, mutta suuressa mittakaavassa viljelymenetelmä on vasta tulossa käyttöön. Issakainen katsoo, että vertikaaliviljely kuin myös muut kestävän kehityksen viljelymenetelmät ovat kasvava trendi.

Arctic Farmingille Suomi on ennen kaikkea testi- ja tuotekehittelyalusta: yrityksen tavoitteet ovat kansainvälisillä markkinoilla. – Tiimissämme on avaruusteollisuuden osaamista. Hullun tohtorin unelmamme ja pitkän aikavälin tavoitteemme on, että jonain päivänä myös kuun pinnalta löytyy oma vertikaaliviljelykaappi, Rotko kertoo.

Yrttien pystysuuntainen kasvatushylly.
Yrttien kasvatushylly.

Dronet ovat parantaneet poliisien työturvallisuutta

Taitaja2023 Espoo -tapahtumassa kävijät pääsevät kokemaan myös poliisin järjestämän drone-lennätyksen ammattinäytöksen.  

– Drone-lennätys on yksi harvoista erikoistumisista, joihin poliisi voi kouluttautua pian valmistumisen jälkeen, ylikomisario, Poliisi­ammatti­korkeakoulun eli Polamkin (polamk.fi) valvonta- ja hälytystoiminnan ja johtamisen opettaja Sami Hätönen kertoo. Hätösen mukaan drone-koulutuksen on saanut jo ainakin 600 poliisia, ja lisää koulutetaan.

Lennätykseen kouluttautuneet poliisit lentävät dronea muiden työtehtävien ohella ja osana. Poliisi käyttääkin dronea työssään hyvin monipuolisesti: esimerkiksi kadonneiden, mutta toisaalta myös poliisia pakenevien etsinnöissä, rikospaikkojen tutkinnan tukena sekä tiedustelu- ja tarkkailutehtävissä. – Siellä missä on poliisi, siellä on drone. Se on poliisin silmät taivaalla, Hätönen kiteyttää.

Dronen käyttö on muuttanut työtä, mutta myös lisännyt poliisin työturvallisuutta. – Dronen avulla voidaan hankkia tietoa myös sieltä, minne ei ole turvallista mennä. Sen voi laittaa menemään vaarallisiin paikkoihin, esimerkiksi jos on aseuhka, tai jos tarvitsee kiivetä korkealle.

Poliisilta on paikalla Taitaja-tapahtumassa myös Polamkin edustus esittelemässä ammattia ja kertomassa alan opinnoista. – Poliisin työ on huomattavasti monipuolisempaa kuin monet tietävät. Poliisissa on paljon uravaihtoehtoja, paljon enemmän kuin moni osaa ajatellakaan. Poliisit ovat monitaitajia, ja ammatissa tarvitaan myös kädentaitoa, Hätönen sanoo.

Kiinnostus hyvinvointiteknologiaan yhdistää eri alojen osaajia

Hyvinvointiteknologia-laji on vasta toista kertaa mukana Taitajassa. Lajivastaava Angela Aalto kertoo lajin olevan kovin ajankohtainen, koska hyvinvointiteknologian käyttö lisääntyy terveydenhuollossa kiihtyvällä tahdilla. – Erilaisia laitteita ja sovelluksia otetaan koko ajan enemmän käyttöön.

Tapahtumassa vieraileville hyvinvointiteknologiaan liittyvät tehtävät ovat näyttävää seurattavaa, sillä niissä käytetään esimerkiksi VR-laseja, toteutetaan pakohuonepeli ja tehdään kotihoidon etäohjausta.

Siinä missä sote-ala on varsin naisvaltainen, uusi laji on houkutellut kilpailuun myös miespuolisia opiskelijoita. – Kiinnostavaa on sekin, että tämä on kiinnostanut myös tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoita. Niinpä finaalissa kilpailee opiskelijoita eri tutkinnoista, Aalto kertoo.

Lajissa on samat ammattitaitokriteerit kuin lähihoitajalajissa, mutta lisäksi siinä tarvitaan vapaasti valittavan Hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä -tutkinnon osan oppeja. – Kilpailijoiden on otettava haltuun laitteita ja teknologiaa – ja muilta aloilta tulevien kilpailijoiden on pitänyt opetella myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet, Aalto kertoo.

Aallon mukaan hyvinvointiteknologiasta puhuttaessa on olennaista huomata, että kyse ei ole vain ”kivasta teknologiasta”. Sen sijaan hän näkee hyvinvointiteknologian käytön pakollisena työvoimapulan ratkaisemisessa. – Hyvinvointiteknologia auttaa parantamaan henkilöstön työturvallisuutta ja työhyvinvointia, ja sitä käytetään niin ennaltaehkäisevästi kuin sairaanhoidossa. Sen avulla tehdään mielenterveystyötä ja siirretään lapsipotilaan huomio pois kivusta, Aalto luettelee muutamia hyvinvointiteknologian käyttötapoja ja hyötyjä.

– Olennaista tässä kaikessa on huomata, että teknologia ei voi korvata ihmistä eikä ihmiskontaktia. Sen sijaan se voi helpottaa työtä ja antaa jotakin lisää.

Nyamai Catherine.
Omniassa kaksoistutkintoa opiskeleva Catherine Nyamai esiintyi asiakkaana hyvintointiteknologia-näytöslajissa ja pääsi tutustumaan robottiin, joka saattaa olla osa sote-alan tulevaisuutta. Kuva: Skills Finland / Kaisa Karvonen (Omnia).

Työ autoalalla on nykyään siistiä kuin sairaalassa

Teknologian kehitys muuttaa kädentaitoammattienkin työtä, ja yksi tuntuvan mullistuksen kokeneista on autoala. Muutos on ollut nopeaa, joten monella on vielä sangen vanhanaikainen mielikuva yhtä lailla autoalan työtehtävistä kuin työskentely-ympäristöistäkin.

– Nykyaikainen autokorjaamo on kuin sairaala – se on puhdasta ja siistiä työtä valkoisilla lattioilla. Enää hommia ei tehdä likaisessa rasvamontussa, kertoo Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg. – Tänä päivänä autoissa on samantyyppistä tekniikkaa kuin puhelimissa, minkä lisäksi sähköautot ovat muuttaneet työtä. Myös digitalisaatio ja data ovat isoja juttuja alalla.

Kehittyvä autoala tarjoaa monenlaisia urapolkuja ja erikoistumisen mahdollisuuksia. – Alalla tarvitaan niin polttomoottori- ja sähkötekniikan kuin elektroniikka-asennuksen osaamista. Alan sisälläkin voi työuran aikana vaihtaa ammattia – tekijöistä pidetään hyvää huolta ja mahdollisuuksia tarjotaan.

Koska kehitys on tuonut mukanaan uudenlaisia osaamistarpeita, alalla on pulaa ammattilaisista. Sohlberg pitää työtä autoalalla erityisen sopivana henkilöille, jotka tykkäävät tehdä työtä käsillään. – Jos peliala, sähkö tai elektroniikka kiinnostavat, autoala on äärimmäisen hyvä suunta.

Kilpailija suorittaa henkilöauton rengastyön.
Kilpailija suorittaa henkilöauton rengastyön.

Autoalalla koulutusta tarjoavat esimerkiksi valmistajat ja maahantuojat, mutta Sohlberg pitää myös virallista ammatillista koulutusta äärimmäisen tärkeänä. – Suomen koulutusjärjestelmä on joustava, mikä mahdollistaa sen, että osaamista voi hankkia joustavasti läpi työuran. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformin myötä yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön merkitys on korostunut. Autoalalle on todella tärkeää, että koulutus vastaa työelämän tarpeisiin.

Taitaja-tapahtuman Sohlberg näkee hyvänä paikkana viestiä nuorille, heidän vanhemmilleen ja opoille työstä autoalalla, ja lisäksi merkittävänä työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön foorumina. – Taitajassa nähdään konkreettisesti, millä tavalla opetusta kannattaa kehittää, jotta se vastaa entistäkin paremmin työelämän tarpeisiin.Lue myös AMKE ry:n hallituksen jäsenen ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kuntayhtymän johtajan Tuula Antolan ja Autoalan Keskusliiton teknisen johtajan Jouko Sohlbergin blogikirjoitus ” Autoala tulevaisuuden työpaikkana”.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Taitaja2023 Aftermovie on julkaistu – kiitämme upeasta vuodesta ja käännämme katseet seuraaviin kisoihin

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestettiin 8.–11.5.2023 Tapiolan urheilupuistossa. Tapahtuman […]

Taitaja2023-kilpailun tulokset

Täydelliset Taitaja SM-lajien tulokset ovat liitteenä tiedotteen lopussa. Taitaja9-kilpailun tulokset […]

Viljami Turve kädessään kultamitali ja kukkakimppu.

Taitajien Taitajaksi valittu Viljami Turve: En ole koskaan voittanut mitään, joten tuntuu hienolta – ja oudolta

Taitaja-kilpailujen ja ammatillisen koulutuksen lähettilääksi valittiin putkiasennuksen kultamitalisti, Tampereen seudun […]

Tapahtuman pääyhteistyökumppanit